Kategoria: Yleinen

Kesäkukkien istutuksen alkavat Tampereella kesäkuun alussa. Viheralueiden, torien, aukioiden ja katualueiden kukkapenkkeihin ja ruukkuihin istutetaan kaikkiaan 30 000 kesäkukkaa. Kaikki kukat saadaan paikoilleen ennen juhannusta.

Ensimmäiset kesäkukkaset istutetaan Liisanpuiston isoon kukkaryhmään keskiviikkona 2.6.2021. Seuraavaksi kukkaryhmänsä saavat Wilhelm von Nottbeckin puisto, Pyynikin Kisakentänpuisto, Tampere-talon edusta ja Hatanpään arboretumin rinne. Ensi viikolla 8.6. alkaa kannojen istutus Koskipuistoon.

Tänäkin kesänä kukkapenkeissä ja ruukuissa nähdään pelargoneja, begonioita, salvioita, daalioita, uudenguineanliisoja, petunioita, samettikukkia ja erilaisia heiniä. Uusia kukkalajeja ei ole nyt juurikaan repertuaarissa, mutta uusia värejä kukissa voi havaita.

–Kesäkukkien istutus- ja hoitotöissä työskentelee noin 40 Tampereen Infran työntekijää monien muiden töidensä ohella. Kasvit tuodaan Lempäälästä Mäkelän puutarhalta suoraan istutuspaikoille. Infran työntekijät istuttavat kasvit muokattuun ja kestolannoitettuun multaan. Isot kaupunkiruukut istutetaan puutarhalla ja kuljetetaan valmiina paikoilleen, kertoo puutarhuri Marjus Jalonen Infrasta.

–Istutuksen jälkeen kukkaryhmät kastellaan ensin letkukastelulla, jotta saadaan multaan hyvä alkukosteus. Osa ryhmistä ja ruukut kastellaan traktorin vesitankista koko kesän ajan ja osassa ryhmistä on automaattiset tihkukastelulaitteet.

Kukat eivät kukoista ilman jatkuvaa huolenpitoa.
–Infralaiset kunnostavat istutuksia säännöllisesti syyskuun puoliväliin asti. Murskatut ja kuolleet kasvit korvataan uusilla, ja huonot lehdet ja vanhat kukinnot poistetaan. Lisälannoitusta annetaan ja leikkauksia tehdään tarvittaessa, Marjus Jalonen selvittää.

Syys-lokakuun vaihteessa kesäkukat kaivetaan pois ja tilalle istutetaan syyskasveja tai kukkasipuleita ensi kevättä varten. Kannanjuurakot ja rungolliset kasvit viedään talvisäilöön Lempäälään.

Kesäkukkien ohella puistoissa on myös monivuotisia perennoita. Pääsiäisen aikoihin keskustaa piristävät pikku narsissit, ja niiden jälkeen puistoissa ja kadun varsilla voi ihailla orvokkeja ja tulppaaneja. Näiden jälkeen on kesäkukkien vuoro.

---

Lisätietoja

Tampereen Infra Oy
Työnjohtaja Marjus Jalonen
puhelin 0500 831 425

Haemme nyt

AJOJÄRJESTELIJÄÄ sijaisuuteen.

Ajojärjestelijän tehtävä sisältää mm. työkone- ja kuljetuskaluston välittämistä työmaille sopimuksiin perustuen, laskutusaineiston valmistelua ja kuljettajien esimiestehtäviä. Sijaisuus alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä ja kestää 31.8. asti.

Eduksi katsotaan logistiikka- ja kuljetusalan koulutus tai kokemus, maarakennus- ja kuljetuskaluston tuntemus, SAP-osaaminen, sekä B-ajokortti.

Lisätietoja tehtävästä antaa ajojärjestelijä Jari Vieruaho, puh. 0400 686 227, jari.vieruaho@tampere.fi

Tehtäviin haetaan Kuntarekryn kautta, hakuaika päättyy 15.6.2021 klo 23:59.
Lisätietoa hakemisesta saat Monetra Pirkanmaa rekrytointipalvelut, puh. 040 806 3184.

Lammaskatraat saapuvat taas laiduntamaan Tesoman Kohmanpuistoon ja Peltolammin Rukkamäenpuistoon luonto- ja maisema-arvoiltaan tärkeitä niittyjä. Luonnonhoidon ohella määkijät myös elävöittävät ympäristöä ja tuovat iloa ja elämyksiä asukkaille. Myös maisemapeltojen kylvötyöt ovat vauhdissa. Uudet pellot kukkivat tänä vuonna Turtolassa ja Lukonmäessä.

Peltolammille Rukkamäkeen lammaslauma saapuu torstaina 27.5.2021 noin kello 11 Huitun tilalta Mouhijärveltä ja Tesoman Kohmanpuistoon perjantaina 28.5. noin kello 11 Punaisen pässin tilalta Juupajoelta.

Rukkamäenpuiston arvoniityn 15 lammasta ovat rodultaan suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygja-lampaita. Kohmanpuiston maisemaniityn 10 lammasta ovat suomenlampaita. Molempien laumojen lampaat ovat uuhia eli naaraspuolisia. Lampaiden määrää voidaan vähentää kesän aikana laitumen ruohon kasvun mukaan.

Laidunnuksen ansiosta perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa, ja eläinten lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa. Kohmanpuiston noin 1,5 hehtaarin laajuinen laidunalue sijaitsee Tohloppi-järven rannan läheisyydessä Mediapoliksen ja ulkoilureitin välissä. Rukkamäenpuisto sijaitsee Rukkamäentien varrella vastapäätä Peltolammin koulua.

Ethän ruoki lampaita

Rukkamäenpuiston ja Kohmanpuiston lammashakojen opastauluissa kerrotaan laidunnuksesta ja ruokintakiellosta: eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei niitä ruokita. Ruoan tähteet houkuttelevat jyrsijöitä ja lintuja, joiden ulosteet ovat terveysriski eläimille. Lampaat saavat rehevää ja monipuolista ravintoa laitumelta.

Lampaiden hyvinvointia sekä aitauksen kuntoa seurataan päivittäin eläinten hyvinvoinnin ja niiden turvallisuuden varmistamiseksi. Eläinten päivittäisestä valvonnasta ja aitauksen ylläpidosta vastaa AH-Toimi Oy.

Maisemapelloille auringonkukkaa ja hunajakukkaa

Kevättyöt Tampereen maisemapelloilla ovat jo käynnistyneet. Maisemapeltojen määrä lisääntyy nyt kahdeksasta kymmeneen Turtolan Turtosenrinteen ja Lukonmäen Lystihuoneenpuiston myötä. Tänä kesänä maisemapelloille kylvetään enimmäkseen auringonkukkaa ja hunajakukkaa. Neljä peltoa on lepovuorossa, ja niillä kasvaa apilanurmea.

Auringonkukkaa ja hunajakukkaa kylvetään Pohtolanpuistoon, Vehmaisten Seimenniitylle, Takahuhdin Varsanpuistoon sekä uusille maisemapelloille Lukonmäen Lystihuoneenpuistoon ja Turtolan Turtosenrinteeseen. Muotialan Vihiojanpuiston ja Tohlopin Kohmanpuiston pellolle kylvetään kauraa. Apilanurmella ovat Turtolan Kirkkosuo, osa Takahuhdin Varsanpuistoa, Ryydynpuisto sekä Niemenrannan Sahavainionpuisto.

Apilanurmessa kasvaa puna-, valko- ja alsikeapilaa, timoteitä, niittynurmikkaa, nurminataa, englanninraiheinää, ruokonataa, rainataa ja punanataa. Nurmikasvusto parantaa maan kasvukuntoa ja auttaa rikkakasvien hallinnassa. Kukkivat apilat ovat erinomaisia mesi- ja siitepölykasveja hyönteisille.

Maisemapellot elävöittävät maisemaa ja tarjoavat elämyksiä asukkaille sekä pesä- ja piilopaikkoja monille eläimille ja hyönteisille. Kasvien poiminta on kielletty, jotta pelto pysyisi kauniina mahdollisimman pitkään. Maisemapeltoja viljellään ja hoidetaan luonnonmukaisesti. Kaikilla maisemapelloilla on myös infotaulut, joista löytyy lisätietoja.

---

Lisätietoja

Tampereen Infra Oy
Työpäällikkö Pentti Katajisto
puhelin 050 521 5009

ProAgria Etelä-Suomi, MKN Maisemapalvelut
Maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki
puhelin 040 744 7231

Eläinten valvonta ja aitaukset
Ari Hellsten
puhelin 045 672 1302

Teksti
Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat
Riikka Söyrinki, Laura Vanzo

Tampereen Infra vastaa kaupungin uimarantojen hoitamisesta ja parhaillaan ovat käynnissä siivoussukellukset. Infran yhteistyökumppanina vuosittaisessa siivousoperaatiossa on Tampereen Urheilusukeltajat ry, jonka sukeltajat keräävät roskia ja vaarallisia esineitä vedestä etenkin laitureiden läheltä ja hyppypaikoilta. Infra kuljettaa rojut pois.

Urheilusukeltajien Janne Sarkkio toteaa Tesomajärven rannalla, että mitä helpommalla päästään, sen parempi.  

– Kaikkialla missä on laitureita, on isompi todennäköisyys löytyä tavaraa. Useimmiten se on pelkää roskaa, tölkkiä, pulloja yms. Mutta kyllä sinne ajellaan polkupyöriä, heitellään penkkejä, ostoskärryjä ja liikennemerkkejäkin.

Jannen puoliso Tanja sanoo toivovansa, että kun nämä joka vuosi otetaan, niin jospa se työtulos alkaisi näkyä, eikä roskaa löytyisi aina niin paljon. Päällisin puolin tämäkin näyttää ihan siistiltä rannalta.

Kati Aaltonen Urheilusukeltajista kertoo olleensa mukana siivoustouhussa jo parikymmentä vuotta. – Tämä on muuttunut sillain, että aikaisemmin oli paljon lasipulloja ja lasia, nyt on tölkkejä ja muovipulloja. Ne kun eivät edes uppoa, niin niitä ei ehkä viitsitä heitelläkään yhtä paljon.

– Meidän sopimuksessa Infran kanssa on sovittu, että ensisijaisesti vaaralliset asiat pitää saada pois eli sellaiset, mihin voisi satuttaa itsensä, kuten puistonpenkit ja polkupyörät. Lisäksi me on tarkastettu laiturit, niiden kiinnitykset ja ettei mikään isompi ruuvi törrötä.

– Isojen järvien puolella saattaa tulla jotain veneiden tai laitureiden kappaleita ja jäät toisinaan rikkovat laitureita. Ja tietysti roskat aina kerätään.

– Varmaan kaikkein hankalin on Alasjärven ranta. Sehän on tosi iso, matala ja siellä on pehmeä ja mutainen pohja ja hankala nähdä. Siellä joutuu menemään vähän käsikopelolla.

– Olikohan se kaksi vuotta sitten, kun joku oli käynyt kippaamassa sinne peräkärryn, joka oli täynnä rakennusjätettä. Sitä jumpattiin hetken aikaa pois.

Aaltosen mukaan sukeltajat saavat jonkin verran vihaista palautetta saapuessaan uimarannalle autolla.

– Meidän laitteet painavat muutaman kymmenen kiloa ja autossa on erilaisia lisätarvikkeita, joita voidaan tarvita. Ihmiset kyllä ymmärtävät sitten, kun keritään heille selittämään mitä ollaan tekemässä.

Leppäsen Tea Infrasta tiivistää, että olisi tietysti toivottavaa, että järveen ei heitettäisi tavaraa, koska sitä on monesti pinnalta vaikeata tai mahdotonta havaita.

– Siihen kun joku hyppää ja osuu vaikka polkupyörään tai ostoskärryyn, niin se voi olla todella vaarallista.

Tampereen kaupungin matonpesupaikat on avattu toukokuun puolivälissä. Matonpesupaikoilla voi nyt helpommin pitää vaikka taukoja eväitä nauttien, sillä jokainen paikka on varustettu uusilla penkkiryhmillä, jotka on valmistettu kierrätysmateriaalista. Korona-aikana on pesupaikoilla syytä muistaa hyvä hygienia ja turvaetäisyydet.

Matonpesupaikkoja on kaikkiaan 19 eri puolilla kaupunkia. Kaikilla matonpesupaikoilla on vakiovarustuksena pesualtaat pesulautoineen, mankeli veden puristamiseksi matoista sekä valutuspuomit. Matonpesupaikkojen vedenpumppaus on säädetty siten, että altaita voi käyttää kello 5–21.

Altaissa saa pestä vain mattoja ja muita tekstiilejä. Pesupaikkojen pesuvesi otetaan matonpesupaikkojen viereisistä järvistä, ainoastaan Halkoniemen ja Santalahden matonpesupaikoilla käytetään pesuvetenä vesijohtovettä.

Matonpesupaikkojen penkkiryhmät on toteutettu Tampereen Infra Oy:n, Image Wear Oy:n ja Tampereen Sarka Oy:n yhteistyönä.  Penkkien materiaalina on käytetty kierrätysmateriaalia, joka koostuu 48 % kierrätysmuovista ja 48 % käytetystä tekstiilistä. Tampereen Sarka Oy kokosi ja asensi Image Wear Oy:n teettämät kierrätyskomposiittipenkit matonpesupaikoille.

Ethän pese mattoja järvessä

Mattoja ei saa pestä järvissä eikä muissa vesistöissä eikä maallakaan siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön tai ojaan. Maton pesu järvessä likaa vesistöjä aiheuttaen muun muassa veden samentumista, rannan roskaantumista ja leväkasvuston voimistumista. Mattojen pesu vesistöissä onkin kielletty Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Ympäristöystävällisintä on pestä matot siihen tarkoitetulla viemäröidyllä matonpesupaikalla. Autojen pesu matonpesupaikoilla on myös ehdottomasti kielletty.

Matonpesupaikoilla on infotaulut josta löytyvät puhelinnumerot mahdollisia vikailmoituksia ja ilkivaltakorjauksia varten.

Sivulta www.tampere.fi/matonpesupaikat löytyy lisätietoa matonpesupaikoista.

Kaupungin matonpesupaikat suljetaan syyskuun puolivälissä.

Mattojen pesu

Ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset

---

Lisätietoja

Pajapekka Oy
Huoltoryhmä, päivystys, vikailmoitukset, kunnossapito
sähköposti palaute@pajapekka.fi
puhelin 040 158 8706
puhelin 040 158 8907

Tampereen Infra Oy
Työpäällikkö
Teemu Kylmäkoski
puhelin 040 8016376

Sorsapuiston lintutarha jää tänä kesänä ilman asukkaita eläinten ja ihmisten terveyden turvaamiseksi. Lintuinfluenssatilanne on tänä vuonna ollut Suomessa huonompi muutaman vuoden tauon jälkeen ja vaarallisen tautimuodon tapauksia on todettu useita.

Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi Ruokavirasto määräsi, että siipikarja ja muut linnut on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 8.2.–31.5.  

Lintuinfluenssa on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, ja se tarttuu erittäin helposti linnusta toiseen. Jo puhjenneeseen tautiin ei ole hoitoa, ja siksi sen varhainen toteaminen ja leviämisen tehokas estäminen on tärkeää. Viruksen tarttuminen linnusta ihmiseen on epätodennäköistä, mutta tänä keväänä Venäjällä on todettu H5H8-viruksen tarttuneen myös ihmiseen.

Linnut ovat viime vuosina tulleet Sorsapuistoon Hämeenkyröstä harrastekanalasta ja Tampereen Infra Oy on huolehtinut niiden kesähoidosta.

• Sorsapuiston lintutarhassa on nähty erilaisia lintuja vuodesta 1939 lähtien, joten pitkä ja monia ilahduttanut perinne katkeaa näin vuodeksi varovaisuussyiden takia. Pohdimme asiaa huolellisesti yhdessä lintujen omistajan kanssa, ja päädyimme tähän ratkaisuun lintuinfluenssa- ja koronatilanteen siivittämänä, kertoo Tampereen Infran työpäällikkö Teemu Kylmäkoski.

Euroopassa lintuinfluenssaa tavataan jatkuvasti, ja sen matalapatogeenisia muotoja esiintyy linnuilla samaan tapaan kuin ihmisillä influenssaa.

Korkeapatogeenisia eli vaarallisia lintuinfluenssamuotoja todetaan säännöllisesti, ja ne voivat tappaa huomattavan osan sairastuneista linnuista.

Linkki Ruokaviraston sivulle

Linkki THL:n sivulle

Tampereen Infra Oy on aloittanut laajamittaisen liikenteenohjauslaitteisiin kuuluvien liikennemerkkien inventoinnin. Inventoinnin tarkoituksena on saada tietoa kaupungin hallinnoimien alueiden liikennemerkeistä, ajoratamerkinnöistä sekä niiden kunnosta. 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan vanhat liikennemerkit tulee päivittää 10 vuoden siirtymäajalla uusiin liikennemerkkimalleihin, lisäksi laissa on kaupungeille velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista Väyläviraston Digiroad-järjestelmään. Lain tavoite on tuottaa kattava ja ajantasainen liikenteenohjauslaitteiden aineisto, jonka avulla aidosti mahdollistetaan tiedolla johtaminen ja liikenteen palveluiden kehitys.

Tampereen kaupunki ei jäänyt nuolemaan näppejään, vaan on aloittanut ensimmäisten kaupunkien joukossa nykyisten liikennemerkkien laajamittaisen inventoinnin ja ylläpitoprosessin kehittämisen. Tampereen Infra Oy suorittaa kaupungin katuverkolla inventointiin liittyvät 360 panoraamakuvaukset ja muun tarvittavan datan keruun toukokuussa.  Inventoinnin yhteydessä selvitetään myös ajankohtaista tietoa katujen pintojen kunnosta, kuten urasyvyyksistä.

360 panoraamakuvaus ja laserkeilaus aloitettiin 11.5.2021 ja on määrä saada päätökseen viimeistään 27.5.2021. Laserkeilaus suoritetaan noin 100 kilometrin mittaiselle kuluvalle katuverkolle, mutta 360 panoraamakuvaus kattaa koko kaupungin reilun 700 kilometrin katuverkoston. Tiedot liikenteenohjauslaitteista kerätään sekä Väyläviraston että Tampereen kaupungin infraomaisuuden hallinnan tarpeisiin. Lisäksi Tampereen Infra Oy on ollut mukana kehittämässä kerättyjen tietojen ylläpitojärjestelmää yhdessä Gispo Oy:n kanssa. Tampereen kaupunki ja Tampereen Infra Oy on ollut ja on myös jatkossa mukana kehittämässä muiden kaupunkien ja kuntien kanssa tehokasta toimintamallia liikenneohjauslaitteiden inventointiin ja tietojen ylläpitoon.

Maanantaina 10.5. katuja puhdistetaan Järvensivulla. Huomioi siirrettävät siirtokehotusmerkit ja tilaa varmuuden vuoksi muistutusviesti puhelimeesi: http://puhdistussuunnitelmat.fi/tampere/

Ekokumppanit, Tampereen Infra ja Pirkanmaan Jätehuolto järjestävät koko kaupungin siisteystalkoot lauantaina 8.5. kello 10-13. Talkoissa kerätään roskia pyöräteiden ja katujen varsilta, puistoista, lähimetsistä ja muilta yleisiltä alueilta. Talkoopaikkoja on 50 eri puolilla Tamperetta.
Ota omat hanskat mukaan ja pidä koronaohjeet ja turvavälit mielessä. Roskat kerätään omaan pussiin.

Talkoopaikat ja -ohjeet löydät Ekokumppanien verkkosivuilta:

Koko kaupungin siisteystalkoot (Ekokumppanit)

Tämän talven aikana lunta ajettiin kolmelle lumenkaatopaikalle yhteensä yli 21000 kuormaa. Lumishow on toivottavasti ohi tältä talvelta, mutta hiekoitussepelin harjaukset kaduilta jatkuvat Tampereella. Autonomistajien kannattaakin edelleen noudattaa talviaikaisia pysäköintirajoituksia ja siirtokehotuskylttejä.

Keskustan alue ja suurin osa asuinalueiden väylistä pyritään perinteiseen tapaan siivoamaan vappuun mennessä. Kalustoa on lisätty ja uusittu, jotta puhdistusoperaatio sujuisi mahdollisimman nopeasti. Lämpöasteet ja sateet ripeyttävät sepelin keruuta ja pakkaset hidastavat. Harjauksen edistymistä voi seurata verkosta Aurat kartalla -palvelusta.

Huomaa pysäköintirajoitukset ja siirtokehotuskyltit ja vältä maksut

Pysäköintirajoitusten turvin katuja saadaan paremmin puhdistettua sepelistä, kun autot eivät ole parkissa kadun varressa. Pysäköintirajoituksen rikkomisesta voi saada pysäköintivirhemaksun ja siirtokehotuksen huomiotta jättämisestä 100 euron autonsiirtomaksun. Siirtokehotuskyltti ilmoittaa viikon(parillinen/pariton), viikonpäivän ja kellonajan, milloin auto on siirrettävä kadun varresta. Puhdistusajoista voi tilata muistutusviestin omaan puhelimeensa, lisätiedot sivulta: www.puhdistussuunnitelmat.fi/tampere/

Jalkakäytävien puhdistus kuuluu kiinteistön haltijoille

Kaupungin hoitovastuulla olevien katujen ja yleisten alueiden puhdistamisesta vastaa Tampereen Infra Oy. Tampereen Infra Oy ja sen aliurakoitsijat korjaavat sepelit katujen ajoradoilta, toreilta sekä kävely- ja pyöräilyteiltä. Kiinteistön haltija eli yleensä huoltoyhtiö, talonmies tai talon omistaja vastaa kiinteistönsä piha-alueesta sekä viereisen jalkakäytävän puhdistamisesta. Infra puhdistaa ne jalkakäytävät, jotka rajautuvat yleisiin alueisiin kuten puistoihin. Kunnan ja kiinteistön haltijan kunnossapitovastuut on määrätty lainsäädännössä.

Aurat kartalla

Katujen ja puistojen kunnossapidon palautejärjestelmä
Karttapohjaisella palautejärjestelmällä voi antaa palautetta katujen ja puistojen kunnossapidosta.

Valtakunnallinen ilmanlaatuportaali
Ilmanlaatuportaali-verkkosivuilla voi Suomen ilmanlaatutietoja seurata reaaliaikaisesti. Sivuille on useiden Suomen paikkakuntien ilmanlaatutiedot.

Ilmanlaatutiedotus
Tietoa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotason ylityksistä Tampereella

Katupölyn torjuntakeinot: Ratkaisukortit (Suomen ympäristökeskus)
Katupolyntorjunnan_parhaat_kaytannot_kayttoon/Katupolyn_torjuntakeinot_Ratkaisukortit

Lisätietoja:
Tampereen palvelupiste
sähköposti tampereenpalvelupiste@tampere.fi
puhelin 041 730 8168
Frenckellinaukio 2 B
avoinna ma – pe klo 9 – 16