Kategoria: Yleinen

Syksyn pihapuuhissa kannattaa muistaa, ettei puutarhajätettä saa viedä puistoihin eikä metsiin. Jätelaki kieltää roskaamisen. Jätekasat heikentävät ympäristön viihtyisyyttä, ja niistä leviää vieraslajeja viheralueille.

Lehdet, risut ja muut puutarhajätteet voi kompostoida omalla pihalla esimerkiksi lautakehikossa, aumassa tai kompostorissa. Oksat ja risut voi hakettaa muun puutarhajätteen sekaan tai pensaiden juurille katteeksi. Hakettimia voi tiedustella konevuokraamoilta ja omakotiyhdistyksiltä.

Vähäisen määrän puutarhajätteitä voi laittaa myös biojäteastiaan, jos jäteastiassa on tilaa, ja isommat määrät voi viedä jätekeskukseen. Maatuvaa puutarhajätettä – myös omenajätettä – Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskukset ottavat vastaan veloituksetta henkilöauton peräkärryllisen, mutta isommista määristä peritään maksu. Risut, haravoidut lehdet ja omenat tulee pitää erillään toisistaan, koska niillä on omat purkupaikkansa ja jatkokäsittelynsä.

Torju rottaongelmaa, älä jätä hedelmäjätteitä maahan tai aumakompostiin

Omenajätteet ja muut puutarhajätteiden syötäväksi kelpaavat osat tulisi laittaa rotta- ja hajuhaittojen välttämiseksi biojätekompostoriin, biojäteastiaan tai viimeisenä vaihtoehtona sekajäteastiaan, jos biojäteastiaa ei ole. Muumio-omenia ei suositella laitettavaksi omaan biojätekompostoriin, mutta niitä voi laittaa pieninä erinä bio- ja sekajäteastiaan. Vieraslajit voi laittaa hyvin pakattuina sekajäteastiaan.

Puhdista myös katualue lehdistä tonttisi kohdalta

Pihojen haravoimistöissä on hyvä muistaa, että kunnossapitolaki velvoittaa kiinteistönhaltijan puhdistamaan syksyiset lehdet ja muut roskat myös kadulta tontin kohdalta aina kadun keskilinjaan saakka.

Syksyllä kannattaa torjua vieraslajeja

Monet vieraslajit kuten jättipalsami ja jättitattaret ovat voineet levittäytyä ympäristöön puutarhajätekasoista. Myös haitallinen espanjansiruetana viihtyy puutarhajätekasojen alla.

Espanjansiruetanahavaintoja on eri puolilta Tamperetta ja erityisen paljon niitä esiintyy Nekala-Turtola-alueella. Alueille on viety torjunta- ja tunnistamisohjeita. Tampereen kaupunki on torjunut espanjansiruetanaa ns. etanakävelyillä ja vienyt alueille etanaroskiksia. Espanjansiruetanajätteen voi laittaa myös hyvin pakattuna tavalliseen sekajätteeseen. Espanjansiruetanaa ei tule sekoittaa ukkoetanaan, josta ei ole haittaa.

Syksy on myös otollista aikaa kurtturuusun torjuntaan. Kurtturuusu leviää uusille paikoille, jopa satojen kilometrien päähän, lintujen, veden ja ihmisen mukana. Kurtturuusun lehti on kurttuinen ja aniliininpunaisissa tai valkoisissa kukissa on yleensä viisi terälehteä. Ruusuihin on kypsynyt C-vitamiinipitoisia kiulukoita, joita voi hyödyntää hillona tai soseena. Kiulukoiden poiminta ehkäisee ruusua leviämästä puutarhasta luontoon. Tampereen kaupunki on torjunut tänä vuonna kurtturuusua erityisesti rannoilta ja luonnonsuojelualueiden läheisyydestä.

Ohjeita vieraslajien tunnistukseen ja torjuntatoimiin saa vieraslajit.fi-sivustolta, jonne voi myös ilmoittaa kaikista vieraslajihavainnoista.

Vieraslajit

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Lisätietoa kurtturuususta

Lisätietoa espanjansiruetanasta

---

Lisätietoja

Viheralueet ja kadut:
Tampereen Infra
Työpäällikkö
Teemu Kylmäkoski
puhelin 040 8016376

Roskaantuminen:
vs. ympäristötarkastaja
Enni Virtanen
puhelin 040 801 6004

Vieraslajit:
Ympäristöalan harjoittelija
Teija Ahonen
puhelin 041 730 4733

---

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Syys-lokakuussa 15.9.-6.10.2021 Tampereen kaupungilla on avoinna kaksi kyselyä, jotka koskettavat läheisesti infralaisia. Voit antaa palautetta ja kehitysehdotuksia kaupungilla jo pitkään käytössä olleesta katujen ja puistojen palautekanavasta. Lisäksi kesän päätteeksi kysellään, kuinka puistojen ja katujen kesäkunnossapito, muun muassa puhtaanapito, sujui.

Karttapohjaisen katujen ja puistojen palautejärjestelmän kautta asukkaat voivat tehdä kunnossapitoon liittyviä vikailmoituksia ja antaa palautetta merkitsemällä kartalle sitä koskevan paikan tai kohdan. Kyselyn avulla kaupunki selvittää, löytyykö palautekanava hyvin kaupungin verkkosivuilta ja kuinka helppokäyttöinen ja toimiva se on.

Palautejärjestelmään pääsee esimerkiksi sivuilta www.tampere.fi/liikennejakadut ja www.tampere.fi/palaute. Palautekanavan avulla voi antaa palautetta kaduista, kävely- ja pyöräteistä, puistoista, uimapaikoista, satamista ja venepaikoista. Kaupunkilaiset antavat palautetta muun muassa väylien pinnoitteista ja kuopista, roskista, oksien peittämistä liikennemerkeistä ja väylälle kaatuneista puista. Mobiiliversion löytää Tampere. Finland-sovelluksesta.

Palautetta palautejärjestelmästä voit antaa vastaamalla kyselyyn:

Mielipiteesi katujen ja puistojen palautejärjestelmästä 2021

Katujen ja puistojen kunnossapidon palautejärjestelmä

Oletko tyytyväinen katujen ja puistojen kesäkunnossapitoon?

Miten Tampere onnistui tänä kesänä yleisten alueiden kesäkunnossapidossa? Arvioi puistojen ja väylien hoitotasoa ja anna palautetta kaupungille. Saatiinko roska-astiat tyhjennettyä ennen kuin ne täyttyivät äärimmilleen, ja ovatko puistot, leikkipaikat, torit ja aukiot viihtyisiä ja turvallisia? Vuosittainen kesäkunnossapitokysely on avoinna 6.10.2021 saakka.

Palautetta voi antaa omalta asuinalueelta, keskustasta tai joltain muulta valitsemaltaan alueelta. Tampere on jaettu kymmeneen kunnossapitoalueeseen, ja kartasta voi tarkistaa mihin kunnossapitoalueeseen oma asuinalue kuuluu. Palautetta hyödynnetään kunnossapidon kehittämisessä, ja se viedään myös päättäjien tiedoksi. Kaupunki seuraa hoidon tasoa myös tarkastuksilla ja katselmuksilla.

Edellisen kerran kesäkunnossapitokysely järjestettiin syksyllä 2020. Vastauksia saatiin noin 100. Tulosten mukaan kaupunkilaisten tyytyväisyys yleisten alueiden kesäkunnossapitoon nousi kesästä 2019. Tyytyväisimpiä oltiin valaistukseen sekä liikenneväylien ja viheralueiden yleiseen hoitotasoon. Laskua oli ainoastaan tyytyväisyydessä roska-astioiden käytettävyyteen ja siisteyteen.

Kysely yleisten alueiden kesäkunnossapidosta 2021

---

---

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Taavi Tihkan

Tampereen kaupungin liikunnan ja nuorison palveluryhmä toteuttaa Suomensaaren talviuintisaunan laiturin perusparannuksen. Pääurakoitsijana kohteessa toimii Tampereen Infra Oy.

Perusparannuksen yhteydessä vanhan laiturin kansi puretaan ja tilalle rakennetaan uusi laituri. Uudesta laiturista tehdään hieman aiempaa laituria leveämpi. Portaiden ja penkkien lukumäärä pysyy samana ja kaiteet toteutetaan nykyiseen tapaan laiturin molemmille puolille koko matkalta. Laiturille asennetaan myös uusi valaisin ja sähkökaappi. Lisäksi rannassa oikaistaan kallistunut pelastustolppa ja tehdään uusi kaide saunalta laiturille.

Työt on tarkoitus aloittaa viikon 37 lopulla ja saada valmiiksi lokakuun alkuun mennessä.

Laiturille meneminen on kiellettyä töiden ollessa käynnissä. Saunojille pyritään järjestämään uintimahdollisuus rannan oikeasta laidasta. Työmaa-alueen läheisyydessä liikuttaessa on noudatettava varovaisuutta.

Lisätietoja:

Tampereen Infra Oy
Tea Leppänen
työnjohtaja
p. 041 730 6691
tea.leppanen@tampere.fi

Peltolammin Rukkamäenpuistossa laiduntavia lampaita ehtii vielä käydä katsomassa tällä viikolla. Arvoniityllä kesän laiduntanut lammaslauma palaa kotitilalleen Mouhijärvelle Huitun tilalle sunnuntaina 12. 9. 2021.

Rukkamäenpuistossa lampaille on riittänyt hyvin kasvillisuutta syötäväksi kuivasta kesästä huolimatta. Rukkamäenpuiston arvoniityn lampaat ovat rodultaan suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygja-lampaita. Katraassa on 15 lammasta.

Rukkamäenpuisto sijaitsee Rukkamäentien varrella vastapäätä Peltolammin koulua.

Lampaita tuotiin Peltolammille ja Tesoman Kohmanpuistoon laiduntamaan arvoniittyjä toukokuun lopulla. Tesomalta lammaslauma joutui palaamaan kotitilalleen jo heinäkuussa, sillä kuivuuden takia lampailta oli loppumassa syötävä.

Laidunnuksen ansiosta perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa, ja eläinten lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa. Luonnonhoidon ohella lampaat myös elävöittävät ympäristöä ja tuovat iloa ja elämyksiä asukkaille. Muun muassa päiväkotiryhmät ovat kesän aikana käyneet ahkerasti tervehtimässä lampaita.

Lampaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei niitä ruokita. Ruoan tähteet houkuttelevat jyrsijöitä ja lintuja, joiden ulosteet ovat terveysriski eläimille.

---

Lisätietoja

Tampereen Infra Oy
Työpäällikkö
Pentti Katajisto
puhelin 050 521 5009

Huomio kunnossapidon ammattilaiset! Meillä on tarjolla osaavalle työpäällikölle monipuolinen kunnossapidon rooli, jossa pääset rakentamaan hyvällä porukalla Suomen vetovoimaisinta kaupunkiympäristöä. Lue lisää ja hae tehtävään täältä

Tampereen Hatanpään Kartanopuisto ja arboretum palkittiin 27.8.2021 laadukkaasti ylläpidettynä viheralueena kansainvälisellä Green Flag -tunnuksella. Puistolle myönnettiin tunnus jo neljättä kertaa peräkkäisinä vuosina. Puistoa hallinnoi Tampereen kaupunki ja kunnossapidosta vastaa Tampereen Infra Oy. Suomessa palkittiin tänä vuonna Green Flag – tunnuksella kaikkiaan 10 viheraluetta.

Uusi sauvaohjattava sähkökäyttöinen ruohonleikkuri otettiin käyttöön elokuussa. Kartanopuistoa ja arboretumia hoidetaan hiljaisilla sähköllä toimivilla työkoneilla.

Hatanpään kartanopuisto ja Arboretum saivat tuomareilta tunnustusta erityisesti viihtyisyydestä ja käytettävyydestä, kulttuuriperinnön vaalimisesta, kunnossapidon hyvästä tasosta ja käyttäjäpalautteen positiivisuudesta. Tuomaristo teki pistokokeen puistossa elokuussa ja haastatteli viheralueista vastaavia, puiston kunnossapitäjiä sekä kävijöitä. Green Flag Award arvioi viheralueiden hoitoa, käyttäjien osallistumismahdollisuuksia, kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja sekä ilmastonmuutosta ennakoivia toimenpiteitä puistoalueella 27 kohtaa sisältävän kriteeristön avulla.

Tuomaristo kommentoi esimerkiksi puiston hoitoa:
– Puisto oli erinomaisesti hoidettu, vaikka kesä oli kuuma ja kuiva ja käyttäjiä on ollut tavallista enemmän.

Lisäksi alueen monipuolinen kasvillisuus, lahopuiden lisääminen ja vieraslajien poisto saivat erityskiitosta.

Erityishuomion saivat myös Hatanpään puistoalueen kunnossapidossa käytetyt sähkötoimiset koneet. Uutena sähkökäyttöisenä koneena otettiin elokuussa 2021 käyttöön sauvaohjattava ruohonleikkuri, joka on ensimmäinen julkisilla viheralueilla.

Alueen vanhat rakennukset olivat tuomaristosta huolellisesti hoidetun näköisiä ja Kartanopuistossa on vanhaa alkuperäistä puustoa, jota on vaalittu hyvin.

Jätehuolto puistossa oli tuomariston mielestä hoidettu hyvin.
– Puistoalue oli pääsääntöisesti roskaton. Roskakorit ja niiden ympäristöt olivat siistit eivätkä roskakorit olleet täynnä. Roskakoreja oli sijoitettu eri puolille puistoa tasaisin välein, ja ne olivat hyvin saavutettavissa.

Puistoja palkitsee ja tunnuksen myöntää Green Flag Award -hanke, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa yleiset standardit laadukkaasti ylläpidetyille viheralueille. Tunnusta hallinnoi englantilainen Keep Britain Tidy -organisaatio. Suomessa Green Flag Award -tunnusta hallinnoi ja kehittää Viherympäristöliitto ry.

Vuonna 2021 tunnuksen voittaneita puistoja oli kymmenen. Uusina puistoina tunnuksen saivat Mikkelin Naisvuori ja Espoossa sijaitseva Marketanpuisto. Tampereen Hatanpään Kartanonpuisto ja arboretum, Lepaan kampuspuisto, Lahden Pikku-Vesijärven puisto sekä Kotkan viisi puistoa – Vesipuisto, Katariinan Meripuisto, Jokipuisto, Sibeliuksenpuisto ja Fuksinpuisto – uusivat tunnuksensa.

---

Lisätietoja

Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue
Kaupunginpuutarhuri
Timo Koski
puhelin 050 345 7568

Tampereen Infra Oy
Työpäällikkö
Teemu Kylmäkoski
puhelin 040 8016376

---

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Hatanpään arboretumissa ja Hatanpään sairaalan rakennusten ympäristössä on ilmennyt rottaongelma. Havaintoja on tehty sairaalan ja kartanon rakennusten ympärillä sekä puistoalueella. Alueella on myös myyriä, mutta paikoitellen on havaittu onkaloita, jotka eivät vaikuta myyrien kaivamilta.

Kartanopuistoon rajautuu vanha kaupungin puutarhan alue, jossa on vielä yksi vanha kasvihuone pystyssä. Tällä alueella on alettu rakentaa tänä vuonna uutta tietä ja infraa, joka on saattanut laittaa jo kauan alueella eläneet rotat liikkeelle.

Arboretumin alueen viherkunnossapitoa hoitava Tampereen Infra on tilannut puistoalueelle rottien torjuntatoimia Rentokil tuholaistorjunnalta. Rentokil tuo elo-syyskuun vaihteessa alueelle syöttiasemia sekä asentaa kyltit ja varoitusnauhat tiedoksi puistossa kävijöille. Torjuntatoimet kestävät noin kolme kuukautta.

Arsi Ahopelto Rentokilistä kertoo, että syöttiasemat on kehitetty ilkivallan kestäviksi.

– Loukkuja on turvallista käyttää myös alueilla, joilla on lapsia tai lemmikkieläimiä, sillä vain rotat pääsevät käsiksi laitteessa olevaan rottasyöttiin tai jyrsijämyrkkyyn.

Kaupungin terveystarkastaja Matti Naukkarisen mukaan rottia esiintyy kaikkialla Tampereen asutuilla alueilla.

– Yleensäkin rottaongelman ennaltaehkäisyssä on tärkeä varmistaa, ettei tuhoeläimillä ole ravintoa ja suojaa. Esimerkiksi huonosti hoidetut kompostit, rikkinäiset tai liian täydet jäteastiat ja lintujen ruokintapaikat voivat vetää rottia puoleensa ja romu- tai lautakasat voivat toimia niiden pesimäpaikkoina.

Lintujen, oravien ja kaikkien muidenkin eläinten ruokkimista kaikilla puistoalueilla kannattaa välttää, eikä se ole eläimille tarpeellista. Arboretumiin lisätään ensi viikolla eläinten ruokinnan kieltäviä kylttejä.

Sorsapuistossa sijaitsevalla Sorsalammella on meneillään kunnostushanke. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa vuosien saatossa rehevöitynyt Sorsalampi poistamalla kasvillisuutta ja jyrsimällä kasvien juurakkoa. Lisäksi lampea on käsitelty vuodesta 2011 alkaen kuudesti alumiinikloridilla, jolla on rehevyyttä alentava vaikutus. Ravinnetason pieneneminen vaikuttaa levätuotantoon ja levän määrään sekä vähentää lammen sisäistä kuormitusta.

Tänä kesänä Sorsalammessa tehdään pelkästään kasvillisuuden niittoa ja juurakoiden jyrsimistä. Työn toteuttaa IMH-Tekniikka, joka aloittaa työn viikolla 33, 16. elokuuta alkaen. Niittojäte toimitetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

Niittotöiden vuoksi lammesta joudutaan poistamaan myös suihkulautta, joka viedään ns. talviteloille.

Tampere on mukana kokeilussa, jossa kuusi kaupunkia kokeilee kuntalaisille mobiilipelin kautta joukkoistettua pyöräteiden kuntokartoitusta. Tapahtuma starttaa lauantaina 10. heinäkuuta ja on käynnissä, kunnes kaikki tiet on kartoitettu. Tampereella poljettavaa on n. 500 km.

Kokeilun toteuttaa Crowdchupa, joka on joukkoistettuun ja pelillistettyyn datankeruuseen keskittyvä tamperelainen startup-yritys. Crowdchupa-sovelluksen avulla teiden kuntokartoitusten kustannukset voidaan jopa puolittaa nykyisestä. Joukkoistamalla kartoitukset on mahdollista toteuttaa tunneissa, kun ne ennen kestivät jopa viikkoja.

Osallistuminen tapahtuu polkupyörän tankoon kiinnitettävällä älypuhelimella ja siihen ilmaiseksi ladattavalla Crowdchupa-mobiilisovelluksella. Käyttäjät poimivat pyöräillessään sovelluksen kartalla näkyviä virtuaalisia kolikoita ja marjoja nauhoittamalla videota, josta tekoäly tunnistaa pyöräteiden vauriot.

– ”Kaikki kerättävät objektit ovat rahanarvoisia, ja keskimäärin käyttäjät pääsevät tienaamaan yli kaksi euroa kilometriltä. Ahkerimpien polkijoiden palkkiot voivat siis liikkua jo varsin suurissakin summissa”, sanoo Crowdchupan toimitusjohtaja Toni Paju.

Kerättyä tietoa käytetään katuverkon korjausvelan selvittämiseen ja pyöräteiden kunnossapidon suunnitteluun. Kiinnostus joukkoistettua kuntokartoitusta kohtaan on ollut hyvässä kasvussa.

Tampereen Infra toimii Tampereen kaupungin omaisuustiedonhallinnan kumppanina:

• ”Toukokuussa Tampereella tehtiin muutaman päivän aikana kaikkien katuväylien osalta vastaava kartoitus autolla. Toki tuon kartoituksen pääasiallinen tarkoitus on inventoida liikenneohjauslaitteet kuten liikennemerkit ja ajoratamerkinnät. Liikenneohjauslaitteiden tiedot inventoidaan erillisen mobiilikartoitusjärjestelmän 360-panoraamakuvista, mutta kuntotiedot vastaavalla tavalla kuin tässä joukkoistetussa projektissa”, Tampereen Infra Oy:n asiakkuus- ja ICT- päällikkö Olavi Ujanen kertoo.

• ”Tampereen kaupunki on kehittänyt reilun kymmenen vuoden ajan paljon infraomaisuuden hallintajärjestelmiä, ja viime vuosina erityisesti erilaisten infraomaisuuslajien ylläpitoprosesseja on kehitetty, joten tehokkaat inventointitekniikat ovat myös keskiössä”, Ujanen jatkaa.

Tampereen Infra on toiminut tässä kokeilussa projektin alkupäässä lähtötiedon tuottajana ja määrittelemässä, mitkä väylät kuvataan. Projektin loppupäässä huolehditaan siitä, että videot siirtyvät RoadAI-tekoäly palveluun analysoitavaksi. Tampereella analysoitua dataa hyödynnetään mm. katu- ja kevyen liikenteenväylien kunnossapidon työohjelmien suunnitteluun.

Tampere saa tänä vuonna kaikkien väylien eli katujen ja kevyenliikenteenväylien kuntotiedot, mikä on tärkeää elinkaariajattelunkin kannalta. Tämän projektin yhteydessä saadaan tiedot myös kevyenliikenteenväylien liikenteenohjauslaitteista. Liikenneohjauslaitteiden tarkat tiedot ovat tärkeitä liikennejärjestelmä- ja katusuunnittelijoille.

Lisätietoja:

Tampereen Infra Oy, Olavi Ujanen, Asiakkuus- ja ICT- päällikkö, 050 3516 571, olavi.ujanen@tampere.fi

Crowchupa Oy, Toni Paju, toimitusjohtaja, 050 322 6263, toni.paju@crowdchupa.com

kuvat: Juhani Poutanen / Crowchupa Oy

HUOMIO INFRA-ALAN OSAAJAT! Meillä on sinulle tarjolla monipuolinen rooli, jossa pääset rakentamaan Suomen vetovoimaisinta kaupunkiympäristöä. Tule mukaan tekemään porukalla parempaa kylänraittia! Lue lisää ja hae tehtävään täältä.