Innostu Infrasta ja katso avoimet paikkamme, jos vaikka tärppäis.

Oletko tavannut espanjansiruetanoita? Jos havaintosi on varma, suosittelemme keräämään etanat esimerkiksi koirankakkapussiin ja laittamaan sekajätteeseen tai hävittämään ne muulla tavalla. Paljaalla kädellä koskemista kannattaa välttää. Ilmoitukset vieraslajeista voi tehdä osoitteessa vieraslajit.fi.

Lisäohjeita torjunnasta liitteessä:

Etsimme uudeksi infralaiseksi ammattitaitoista työnjohtajaa vakituiseen työsuhteeseen Tampereen Infra Oy:n kunnossapitoon. Tehtävänkuva sisältää mm. leikkipaikkojen tarkastusten ja korjausten organisointia ja kehittämistä, monipuolisten liikuntapaikkatöiden johtamista sekä aktiivista toiminnan kehittämistä yhteistyössä Infran ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa.

Lue lisää ja hae paikkaa 2.8. mennessä Kuntarekryn kautta.

Satamakadulla asfaltoidaan 22. – 25.6. Hämeenpuiston ja Mariankadun välillä. Liikenne voi ruuhkautua Hämeenpuistossa, joten ajoa työmaan kohdalla kannattaa välttää. Työn aikana kadulla on liikenteenohjaus.

Tahmelan viertotiellä alkavat päällystystyöt asfalttipohjien teolla 23.6. välillä Pispalan valtatie – Tahmelan viertotie 72. Itse päällystystyö suoritetaan 2. – 3.7. Ainoastaan pihoihin, Lapiosaarenkadulle ja Uittotunnelinkadulle ajo on sallittua, läpikulkuliikenne on kielletty 23.6. – 3.7.

Roskaantuminen ei ole luonnonlaki, vaan siihen voi itse kukin vaikuttaa. Vietä siisti juhannus Tampereella, ja laita roskat roska-astioihin. Tampereen kaupunki lisää roska-astioiden määrää juhannukseksi ja koko kesäksi. Myös keskustan puistojen ja aukioiden siivousta tehostetaan juhannuksena ja koko kesän ajan. Maanantaina 15.6. aloittaneet nuoret ”vastuullisuusagentit” keräävät roskia ja opastavat kesänviettäjiä toimimaan siististi.

Eri puolille keskustaa asennetaan tällä viikolla lisää 7 kpl isoja Luowian 2500 litran jäteastioita. Jäteastioita lisätään myös Pyynikin kesäteatterin pysäköintialueen ja campingalueen reunamille. Juhannusviikonloppuna pesu- ja harja-auto kiertelee keskustan alueita laajemmin. Laajennettua koneellista viikonloppusiivousta on tarkoitus jatkaa kesäkauden loppuun.

Tori- ja katualueista koneelliseen viikonloppusiivoukseen on nyt lisätty Laukontori sekä Pyynikin uimarannan ja kesäteatterin pysäköintialueet. Jo aiemmin on puhdistettu Rautatieaseman edustaa, linja-autoasemaa, Hämeensiltaa, Keskustoria ja Pakkahuoneenaukiota.

Juhannusviikonloppuna otetaan lisää alueita myös käsisiivouksen piiriin. Puhdistustyöntekijät liikkuvat juhannuksena esimerkiksi Ratinassa, Nalkalanrannassa, Hatanpään arboretumissa, Eteläpuistossa, Sampolan edustalla, Liisanpuistossa ja Posteljooninpuistossa. Näidenkin alueiden puhdistusta jatketaan tarvittaessa kesäviikonloppuina.

Keskustan alueen viheralueita, torialueita ja aukioita on puhdistettu kesäviikonloppuisin jo pitkään. Viikonloppuisin viheralueista ollaan puhdistettu Koskipuistoa, Kirjastonpuistoa, Näsinpuistoa ja Pyynikin kirkkopuistoa ja Pyynikkiä uimarannan ja kesäteatterin ympäristöä, Hämeenpuistoa, Sorsapuistoa ja Emil Aaltosen puistoa. Puhdistuksen yhteydessä tyhjennetään puistojen roska-astiat.

Nuoret vastuullisuusagentit opastavat toimimaan siististi

Puhdistustyötä kaupungin keskustassa tekevät Tampereen Infra Oy apunaan kaupungin omistama sosiaalinen yritys Tampereen Sarka Oy sekä Pimara Oy. Tänä kesänä kaupunki on myös palkannut nuoria vastuullisuusagenteiksi opastamaan kaupunkilaisia toimimaan siististi. Valistustyön ohessa nuoret keräävät roskia. Tampereen Infra Oy huolehtii nuorten perehdyttämisestä ja antaa heille työkohteita. Nuoria palkataan kaikkiaan 16. Heistä ensimmäiset 8 aloitti 15.6. ja seuraava ryhmä aloittaa 13.7. Työpesti kestää noin kuukauden.

Muista sulkea roska-astian kansi

Rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen Infrasta muistuttaa vielä huolellisuudesta kannellisten roska-astioiden käytössä. –Toivomme, ettei roska-astioiden kansia suotta avattaisi eikä jätettäisi niitä auki. Tänä kesänä liikkeellä on ollut entistä enemmän pullojen ja tölkkien kerääjiä. Jos roskiksen avaa, se oli olisi muistettava myös sulkea. Muuten tuuli ja linnut pääsevät helposti levittämään avoimesta astiasta osan roskista.

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen

Tampereen arvoniityillä pidetään kesäkuussa lupiinin kitkentätalkoita. Torstaina 4.6. 2020 lupiineita poistetaan Nekalassa, Hevoshaassa Iidesjärven rannalla kello 17 alkaen. Tiistaina 9.6. talkoillaan Peltolammilla Rukkamäenpuistossa ja keskiviikkona 10.6. Epilänharjulla. Talkoissa noudatetaan koronaepidemian vaatimia rajoituksia; huomioidaan turvavälit ja desinfioidaan kädet saavuttaessa ja lähtiessä.

Talkoolaisille tarjotaan työvälineet ja yksittäispakatut talkooeväät. Mukaan kannattaa ottaa omat työkäsineet ja mahdollisesti oma lapio. Talkoot alkavat kello 17 jokaisessa kohteessa.

Lupiinitalkoilla parannetaan niittyluonnon monimuotoisuutta. Lupiini on haitallinen vieraslaji, ja se pyritään kitkemään kokonaan pois niityiltä. Lupiinin torjunta vaatii säännöllistä ja pitkäjänteistä työtä. Lupiineja voi torjua myös omaehtoisesti kesän aikana, esimerkiksi keräämällä kukkia maljakkoon tai katkomalla kukintoja ennen siementen valmistumista.

Nekalan Hevoshaka löytyy Iidesjärven rannan tuntumasta Nekalantien varrelta, vastapäätä Motarinkujaa. Hevoshaan talkoot ovat 4.6.

Rukkamäenpuisto sijaitsee vastapäätä Peltolammin koulua suunnilleen Rukkamäentie 10 kohdalta. Talkoissa voi myös tutustua alueella laiduntaviin lampaisiin aidan takaa. Rukkamäenpuiston talkoot pidetään 9.6.

Epilänharjun arvoniitty sijaitsee suunnilleen Soraharjuntie 28-48 kohdalla. Niityllä kasvaa mm. tummatulikukkaa ja mäkitervakkoa. Epilänlänharjulla talkoillaan 10.6.

Talkoot järjestää ProAgria Etelä-Suomen MKN maisema-palvelut ja Tampereen Infra Oy.

Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen

Puistojen yleisövessat on avattu käyttöön. Yleisten alueiden käymälät ovat maksuttomia, ja ne ovat auki klo 7–24. Käymälöiden puhtaanapidosta ja teknisestä huollosta vastaa SOL Palvelut Oy. Vessoja siivotaan tehostetusti korona-aikana.

Tänä kesänä Tampereen arvokkaita niittyjä hoitaa kaksi lammaslaumaa. Tesoman Kohmanpuistoon saapui tällä viikolla kymmenen lampaan katras Juupajoen Punaisen Pässin lammastilalta, ja Peltolammin Rukkamäenpuistoon tuotiin 15 lammasta Huitun tilalta Mouhijärveltä. Luonnonhoidon ohella lampaat myös elävöittävät maisemaa ja tuovat iloa ja elämyksiä asukkaille.

Rukkamäenpuiston arvoniityn 15 lammasta ovat rodultaan suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygja-lampaita. Kohmanpuiston maisemaniityn lampaat ovat suomenlampaita. Molempien laumojen lampaat ovat uuhia eli naaraspuolisia. Lampaiden määrää voidaan vähentää kesän aikana laitumen ruohon kasvun mukaan.

Ethän ruoki lampaita

Rukkamäenpuiston ja Kohmanpuiston lammashakojen opastauluissa kerrotaan laidunnuksesta ja ruokintakiellosta: eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei niitä ruokita. Ruoan tähteet houkuttelevat jyrsijöitä ja lintuja, joiden ulosteet ovat terveysriski eläimille. Lampaat saavat rehevää ja monipuolista ravintoa laitumelta.

Lampaiden hyvinvointia sekä aitauksen kuntoa seurataan päivittäin eläinten hyvinvoinnin ja niiden turvallisuuden varmistamiseksi. Eläinten päivittäisestä valvonnasta ja aitauksen ylläpidosta vastaa AH-Toimi Oy.

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen
Kuva Riikka Söyrinki

Wilhelm von Nottbeckin puistoon istutetaan kauden  ensimmäiset kesäkukat tiistaina 2.6. Keskiviikkona ja torstaina punaiset kannat saapuvat Tammerkosken rannoille ja myös ruukkujen esilletuonti alkaa. Istutukset ovat valmiina ja ruukut paikoillaan juhannuksena.
Kasvit on kasvattanut Mäkelän puutarha Lempäälässä. Istutukset ja hoito tehdään Infran omana työnä.

Kevättyöt Tampereen kahdeksalla maisemapellolla ovat jo käynnistyneet. Pellot on kynnetty ja äestetty ja kylvötyöt tehdään toukokuun lopulla säiden lämmettyä. Tänä kesänä maisemapellolle kylvetään enimmäkseen hunajakukkaa ja viljaa. Vihiojanpuistossa kokeillaan monivuotista koristekukkaseosta. Kolme peltoa kasvaa apilanurmea.

Hunajakukkaa, kauraa ja vehnää kylvetään Ryydynpuistoon, Takahuhdin Varsanpuistoon, Pohtolanpuistoon ja Tohlopin Kohmanpuistoon. Varsanpuistoon ja Kohmanpuistoon kylvetään lisäksi hernekaurakaistat. Hunajakukka on hyvä mesikasvi pölyttäjille, ja kaura ja vehnä muodostavat peittävän kasvuston eikä rikkakasveille jää elintilaa.

Vihiojanpuistoon kylvetään kokeiluna monivuotista Koristekukka Diana -seosta, jossa on mukana myös yksivuotisia kukkivia kasveja. Kyseessä on Malmgård Riistasiemenen kehittämä seos, jota testataan ja seurataan Vihiojanpuistossa. Jos kasvusto onnistuu, se jätetään syksyllä kyntämättä ja saa jatkaa kasvuaan seuraavina vuosina.

Lepovuorossa apilanurmella ovat Turtolan Kirkkosuon, Vehmaisten Seimenniityn ja Niemenrannan Sahanvainionpuiston maisemapellot. Apilanurmessa kasvaa puna-, valko- ja alsikeapilaa, timoteitä, nittynurmikkaa, nurminataa, englanninraiheinää, ruokonataa, rainataa ja punanataa. Nurmikasvusto parantaa maan kasvukuntoa ja auttaa rikkakasvien hallinnassa. Kukkivat apilat ovat erinomaisia mesi- ja siitepölykasveja hyönteisille.

Maisemapeltoja viljellään ja hoidetaan luonnonmukaisesti. Rikkakasveja torjutaan monipuolisella viljelykierrolla, mekaanisella maan¬muokkauksella sekä puhdistusniitoilla. Puhdistusniitto tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ohdakekasvustoja käydään erikseen niittämässä, jotta ne eivät pääsisi siementämään maisemapellolle. Myös kasvivalinnoilla pyritään torjumaan rikkakasveja.

Maisemapellot elävöittävät maisemaa ja tarjoavat elämyksiä asukkaille sekä pesä- ja piilopaikkoja monille eläimille ja hyönteisille.

Kaikilla maisemapelloilla on infotaulut, joista löytyy lisätietoja.

Teksti Tarja Nikupaavo-Oksanen