Yleinen

Tammerkosken rannan Kirjastonpuiston ’Joutsenet’-veistosta ympäröivien perennojen laaja kunnostustyö toteutettiin alkuperäisen puiston suunnitelmaa kunnioittaen. Nyt tamperelaiset saavat tulevina vuosina nauttia huolitellusta puistosta, joka kukkii läpi kesäkauden. Keskeinen osa kaupunkikuvaa Kirjastonpuisto on alue, joka sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa, Keskustorin ja Tammerkosken välisellä alueella Koskipuistoa vastapäätä. Puisto koostuu Kustaa III:n aukiosta, jolla sijaitsee Laikunlava sekä Vanhankirkonpuistosta. Lisäksi puistoon

Kaunopunahattu – Echinacea Purpurea   Hatanpään arboretumissa kaunopunahattu kukkii sekä perennamaassa että pienen tiilirakennuksen edustalla. Kaunopunahattu tunnetaan myös nimellä auringonhattu. Alun perin kasvi on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tasankojen intiaaneille se oli lääkekasvi, jota käytettiin tulehdustautien hoitoon, käärmeen puremiin ja haavoihin. Tuoreen juuren pureskelu auttoi hammassärkyyn. Nebraskalainen tohtori H. C. F Meyer oppi kasvin käytön intiaaneilta, osti sitä heiltä

Biohiilen nesteitä sitovat ominaisuudet ovat omiaan siellä, missä kasvien on pärjättävä normaalia vähemmällä kastelulla. Frenckellinaukiolla biohiili rikastaa istutusaltaiden multaa. Sitoo epäpuhtauksia ja säilöö vettä Biohiilen käyttöön on viime vuosina herätty myös puiden ja kasvien hoidossa. Paitsi, että biohiili poistaa hulevesistä mukana huuhtoutuvia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja, se sitoo itseensä vettä ja ravinteita, ja kykenee luovuttamaan niitä

Tampere järjestää asukkaille verkkokyselyn kaupungin niittyjen ja maisemapeltojen nykytilasta ja niitä koskevista tulevaisuuden toiveista. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi tulevan viherpalveluohjelman laadinnassa. Tampere laatii niittyjen ja maisemapeltojen viherpalveluohjelman vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelma kattaa vuodet 2026–2035 ja siinä määritellään avoimien viheralueiden kunnossapidon kehittämisen toimenpiteet ja hoitotapaohjeet. Siinä hyödynnetään myös aiemman viherpalveluohjelman tietoja. Nyt avattavalla karttakyselyllä selvitetään

Tiukukärhö – Clematis x  diversifolia ’eriostemon’ Hatanpään arboretumin perällä, pergolassa sinivioletti tiukukärhö jatkaa kukintaansa pitkälle syksyyn. Kärhöjen jalostus aloitettiin jo 1850-luvulla itäaasialaisista kantamuodoista ja sitä jatkettiin eurooppalaisilla viinikärhöjen ja kellokärhöjen jalostustyöllä. Kärhöjä tuotiin aikaisemmin melkein pelkästään Hollannista ja Ruotsista, mutta Viron itsenäistyttyä rajat aukesivat myös kärhöille. Kärhöharrastus on Virossa varsin aktiivista ja uutuuslajikkeita syntyy jatkuvasti.