Yhteisöllisyyttä ja kotoperäisten lajien suojelua lupiinitalkoilla

Tampereen kaupunki yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen MKM maisemapalveluiden kanssa on järjestänyt tänä kesänä kolmet lupiinitalkoot. Talkoot ovat osa kaupungin suorittamia toimia vieraslajien torjumiseksi.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet alkuperäisiltä elinalueiltaan uusille alueille ihmisten tahallisen tai tahattoman toiminnan seurauksena. Haitalliset vieraslajit voivat vaarantaa ympäristön omat, kotoperäiset lajit viemällä niiden elintilan ja muokkaamalla maaperästä niille kelvottoman. Maailmanlaajuisesti vieraslajit nähdään toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuudelle, heti elinympäristöjen häviämisen jälkeen. Suomessa uhkaavia vieraslajeja ovat eläinlajeista esimerkiksi espanjansiruetana ja minkki, ja kasveista jättipalsami ja nyt talkoissa torjunnassa oleva lupiini.

Lupiini leviää tehokkaasti muiden kasvien kustannuksella – eikä ole optimaalinen pölyttäjille

Muutamien viime vuosikymmenien aikana on laajasti herätty vieraslajien uhkiin ja siihen, että ihmisten toiminnalla voidaan varmistaa luontaisten lajien säilyminen torjumalla vieraslajeja. Tampereella torjuntaa on tehty aktiivisesti kymmenisen vuotta.

– Perinteisesti talkoita ovat järjestäneet erilaiset yhdistykset ja muut ryhmät, ei niinkään kaupungit. Torjuntaa tarvitaan ennen kaikkea niityillä, joita on kaupunkialueilla vähemmän. Toki niittyjä ja pientareita löytyy, ja Tampereella tätä yhteistyötä kanssamme on tehty jo usean vuoden ajan, kertoo ProAgria Etelä-Suomen MKM maisemapalveluiden maisema-asiantuntija Katriina Koski.
– Tänä vuonna kesäkuussa lupiinia on poistettu talkoilla Epilänharjulta, Rukkamäenpuistosta ja Pekanpuistosta. Lupiini onkin kasvi, jota yleensä pystytään torjumaan hyvin kansalaistalkoilla. Siihen ei tarvita erityisiä suojavälineitä, joita esimerkiksi jättiputken kanssa tarvittaisiin. Lupiinin myös tunnistaa helposti, Koski jatkaa. Liloina, vaaleanpunaisina ja valkoisina lämpäreinä leviävä lupiini on useille tuttu kesäkuun merkki. Se on komea katsella, ja sen tuoksukin on useiden mielestä miellyttävä.
– Se kuitenkin leviää tehokkaasti ja jyrää alleen muut lajit. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen lupaniini saattaa haitata kimalaisten lisääntymistä. Lupiini ei myöskään sovi ravinnoksi esimerkiksi päiväperhosille ja näin se voi vaikuttaa perhosten esiintymisen laajuuteen. Mikään muu ei sitä pysäytä, kuin pitkäjänteinen poistaminen, selittää Koski lupiinin ominaisuuksista.

Onnistumisen kokemuksia Epilänharjulla

Lupiinia torjutaan talkoissa kaivamalla juurakot pois maasta. Työ on fyysistä, mutta etenkin joukolla tehdessä kättensä jäljen näkee nopeasti.
– Tässä on samalla myös ympäristökasvatuksellinen näkökulma. Lisätään tietoisuutta vieraslajeista, niiden torjunnasta, ja siitä, kuinka jokainen meistä voi olla osaltaan estämässä vieraslajien leviämistä. Tietoisuuden lisääminen ja ihmisten osallistaminen saa ihmiset katsomaan luontoa ympärillään eri silmin, ja sitoutumaan sen ylläpitoon jatkossakin, luettelee Koski.

Kun sekä talkoilla toteutettu torjunta että ympäristökasvatuksellinen näkökulma toteutuu hyvin, saadaan aikaan näkyviä tuloksia. Näitä on Tampereella jo koettu.
– Todellinen onnistumisen kokemus tässä sarjassa on Tampereella Epilänharju!, iloitsee toinen torjuntatalkoiden vetäjä, ProAgria Etelä-Suomen MKM maisemapalveluiden maisema-asiantuntija Hanna Westerlund.
– Epilänharju on hieno, paahteinen rinne, josta on saatu talkootöillä poistettua lupiini. Paikalliset ovat ottaneet hyvin rinteen silmälläpidon omaksi työkseen eikä lupiini ole päässyt leviämään siellä uudelleen. Siellä on siirrytty jo puutarhakarkulaisten torjuntaan, eli lähialueiden puutarhoista levinneiden perennojen poistamiseen. Harjusta voidaan puhua monitahoisesti onnistuneena projektina, jossa sekä viestintä, ympäristökasvatus ja itse poisto ovat onnistuneet hyvin, jatkaa Westerlund.

Jatkuvuus, lähiympäristöstä välittäminen ja sitoutuminen tärkeässä roolissa torjunnassa

Viestintä on ollut olennaisessa osassa Epilänharjun torjuntaprojektin onnistumisessa, ja se onkin tärkeä osa talkootorjuntoja. Tietoisuutta torjunnoista on pyritty levittämään eri tahojen sosiaalisen median kanavissa. Myös ratikoiden elektronisissa mainostauluissa talkoista on kerrottu. Suurin osa osallistuneista kertoikin nähneensä ilmoituksen juuri ratikassa. Tehokkaaksi on  myös havaittu puistojen lähelle pystytetyt mainoskyltit.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita omasta alueestaan, ja mainostamista on hyvä tehdä juuri siellä, missä ihmiset liikkuvat ja missä torjunta-alueet sijaitsevat. Toki nykypäivä talkootyö ja tällainen vieraiden ihmisten yhdessä tekeminen lienee hieman harvinaisempaa, ja olisi hienoa keksiä tapoja, millä saada ihmiset innostumaan ja lähtemään mukaan tällaiseen enemmänkin, pohtii Westerlund.
– Sitouttaminen ja jatkuvuus on tälle työlle tärkeää, sillä torjuntaa ei välttämättä tehdä yhdessä kesässä. Siksi onkin hienoa nähdä, että jotkut kokevat luonnon monimuotoisuuden suojelemisen niin tärkeäksi, että talkoisiin tullaan kaukaakin!, päättää Westerlund.

Kirjoittaja Hipu Sallinen