Vuoden 2024 turhake oli nurmikko – Tampereella monotonisia nurmialueita muutetaan LUMO-projektin avulla

Suomen Luonto -lehti valitsi vuonna 2024 vuoden turhakkeeksi nurmikon. Aikaisemmin turhakkeeksi on valittu erilaisia ihmisten tekoja ja arvoihin liittyviä asioita, kuten maakuntalentojen tukeminen tai liika lihansyönti, sekä joitakin ihmisten tekemiä hyödykkeitä, kuten muovikassit tai paristokäyttöiset saippuapumput. Sen takia nurmikon valitseminen turhakkeeksi saattoi yllättää.

Laura Veck, Tampereen Infran viherkunnossapidon työnjohtaja, miksi nurmikko voi olla turhake?
– Nurmi on oikeastaan vihreä erämaa – ei todellakaan ympäristölle ja eliöstölle paras vaihtoehto. Nurmikko on monotoninen ja ekologisesta näkökulmasta yksilajinen, se ei ruoki ympäristöä parhaalla tavalla. Lajirikkaus olisi parempi, mikäli viheralueista halutaan enemmän potentiaalia irti, hän selventää.
– Nurmikko ei ole ollut Suomessa vallalla kovinkaan pitkää aikaa. Perinteisen hevosmaatalouden aikana metsien lisäksi maatamme täplittivät erilaiset ahot ja vainiot, joiden monimuotoinen kasvivalikoima tarjosi hyvin ravintoa ja suojapaikkoja hyönteisille. Suomessa on erityislaatuisia perinnebiotooppeja, joissa on muodostunut tietynlaisia hyönteisten ja kasvien välisiä riippuvuussuhteita. Maatalous on ollut murroksessa ja myös niityt ja kedot ovat vähentyneet. Samalla trendiksi on tullut tehdä pihoihin viivasuoria, hyvin hoidettuja, tasalaatuisia nurmikkoja – Amerikkalaiseen tapaan, taustoittaa Veck nurmen suosion historiaa maassamme.

Monotoninen nurmi vaatii hoitoa eikä ole hyvä hyönteisille

Lyhyt, monotoninen nurmi ei siis tarjoa suojaa eikä ravintoa hyönteisille. Monipuolisemmat, pidemmäksi kasvavat heinät ja kukkivat kasvit, sekä vaihtelevat kasvustot olisivat parempia ratkaisuja. Hyönteiset ovat usean muun lajin ravintoa, ja niistä huolehtimalla huolehdimme muustakin eliöstöstä.
– Myös lapsille, jotka pääsevät touhuamaan pihoilla ja puistoissa monipuolisemmassa kasvi- ja eliöympäristössä, kehittyy parempi immuunipuolustus kuin vain yksipuolisessa ja liian mikrobiköyhissä oloissa kasvaneille, muistuttaa Veck.

Myös nurmikonhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat kokonaisuudessaan siihen, millaista ekologista vaikutusta nurmikoilla on. Nurmikon ajaminen kuluttaa fossiilisia polttoaineita ja siitä tulee melua ja päästöjä.
– Tampereen alueella on todella suuri määrä nurmikoita Infran hoidossa. Jos mietimme sitä, että käytämmekö monotonisuuden ylläpitoon maapallomme hupenevia resursseja, vai teemmekö ratkaisuja, jotka säästävät näitä resursseja ja tukevat eliöstön monimuotoisuutta, on päätös ja uuden suunnan ottaminen aika selkeä, Veck summaa.

LUMO-ohjelma estää luontokatoa

Tampereen kaupungin toimet luonnon monimuotoisuuden varmistamis- ja elvytystoimiksi on koottu LUMO-ohjelmaksi. Tampereen Infra omalta osaltaan noudattaa tätä ohjelmaa.
– Nurmikkojen osalta kaupunkinurmien leikkuuta vähennetään. On mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia tällä syntyy. Esimerkiksi Nekalassa on ollut vanhastaan peltoa ja niittyä. Kyseisten aikojen siemenpankit ovat edelleen siellä maan alla. Kun ne päästetään kasvamaan, niin sieltä voi nousta mitä vaan. Todella mielenkiintoista nähdä, mitä aarteita sieltä löytyy! intoilee Veck, ja lisää:
– Tässä haetaan ja kokeillaan, mitä ja miten kasvusto lähtee kukoistamaan; mitä voidaan jättää ja mitä karsia. Prosessi on mielenkiintoinen!

Tampereen kaupungilla on myös kokeiltu aktiivisesti uusniityjä. Esimerkiksi Tieteenkadun varrella Latsaruksen puistossa on kaksi kolmasosaa puistosta uusioniittyä. Näin saadaan tuettua luonnon monimuotoisuutta, mutta myös yhdistettyä leikkipaikalle pehmeää ja lyhyempää nurmikkoa lasten leikkialustaksi. Tällaiset keitaat asuinalueiden keskellä tarjoavat hyvää suojaa eliöstölle ja estetiikkaa asukkaille kukkivan niityn muodossa.
Niittyjen ja nurmikkojen vähemmän leikkaamisen lisäksi monimuotoisuutta tuetaan esimerkiksi lahopuukokeiluilla, risukehikoilla ja risuaidoilla.

Vaihtoehtoja perinteisille nurmikoille ja vinkit kesän LUMO-kohteissa käyntiin

Muutosta tarvitaan jatkossa myös suunnittelussa ja asenteissa, jos halutaan tukea eliöstön hyvinvointia ruohonjuuritasolta lähtien. Vihreä, tasainen nurmi koetaan usein esteettiseksi vaihtoehdoksi, ja ehkä sen takia se on usein ratkaisu, kun suunnitellaan viheralueita.
– Valkoapila, kaunokainen ja niittyhumala ovat erittäin kauniita, matalia, leikattavissa olevia kukkakasveja, ja näin ollen hyviä vaihtoehtoja nurmille. Näillä saa aikaan niin sanottuja kukkivia nurmia, jotka ovat kauniita mutta eliöstön kannalta parempia, vinkkaa Veck vaihtoehtoja nurmelle.

Tulevaksi kesäksi työnjohtaja Veckillä on vinkki, jos haluaa käydä katselemassa Infran tekemiä LUMO-toimia:
– Pahalammen puistossa aletaan tehdä risukehikoita ensi kesänä. Siitä voi jatkaa matkaa Viinikanpuistoon, jonka annetaan nyt kolmatta kesää kasvaa kukkivaa nurmea. Se on parhaimmillaan heinäkuussa! Siitä onkin hyvä jatkaa Kurjenpuistoon, lähemmäs Iidesjärveä, jonne tehdään lahopuutaideteoksia. Siinä mukava reittivinkki pienelle retkelle vaikkapa jalan tai pyörällä.

Lisää LUMO-projektista voit lukea Tampereen kaupungin sivuilta:

https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/luonnon-monimuotoisuusohjelma-2021-2030

Kirjoittaja Hipu Sallinen