Viikon kasvi: Rauduskoivu

Rauduskoivu – Betula pendula

Koivuja (Betula) on nelisenkymmentä lajia, puita, pensaita ja varpuja. Koivujen runko on vaalean tai tummahkon tuohen peittämä. Koivut kukkivat lehtien puhjettua. Pienet kukat ovat yksineuvoisia, kukinto on norkko tai paremminkin lukuisista pikkuviuhkoista muodostunut kerrannaiskukinto.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Se tunnetaan myös ‘riippa’- ja ‘vihdaskoivuna’. Rauduskoivu on paljon valoa vaativa, runsaasti versova pioneeripuu, joka valtaa nopeasti paljaat alueet. Märillä tai tulvaisilla kasvupaikoilla rauduskoivu ei menesty. Hieskoivusta rauduskoivun erottaa mm. riippuvista oksista ja tummasta, halkeilevasta tyvikaarnasta. Lehden laita on toissahalaitainen, hieskoivulla kertaalleen sahalaitainen. Elinkaarensa aikana rauduskoivu tuottaa noin 3 miljardia pähkylää (siementä), joista keskimäärin noin yhdestä kasvaa täysikokoinen puu.

Rauduskoivulla on useita muunnoksia

Rauduskoivusta tavataan meillä kolmea muunnosta, etelänrauduskoivu, muhkurarunkoinen visakoivu ja pohjoisessa Suomessa tavattava lapinrauduskoivu. Rauduskoivusta tunnetaan myös useita liuskalehtisiä muotoja, mm. loimaankoivu ja pirkkalankoivu. Visakoivu on rauduskoivun perinnöllinen, mutaatiosta johtuva muunnos, ei oma lajinsa eikä alalajikaan. Kyynelkoivu on rauduskoivun leveälatvainen ja riippaoksinen lajike. Hieskoivu on rauduskoivua yleisempi. Metsätaloudessa rauduskoivu on selvästi hieskoivua suositumpi. Rauduskoivu on hyvä vaneri- ja huonekalupuu. Molemmat koivulajit ovat arvokkaita metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Esimerkiksi jotkin kirvat ja sienet ovat koivulajiriippuvaisia, mutta lahottajille käyvät niin raudus- kuin hieskoivupökkelöt.

Vihta vai vasta?

Länsisuomalaiset vihtovat, itäsuomalaiset vastovat. Oikea vastan/vihdan tekoaika on yleensä juhannuksen tienoista heinäkuun alkupuolelle. Ennen sitä koivunlehdet ovat liian pehmeitä ja sen jälkeen lehdet irtoavat herkemmin. Vastaksien/vitsaksien taittaminen ei ole jokamiehen oikeutta, vaan siihen täytyy aina olla maanomistajan lupa.

”Vastominen eli vihtominen pitää aloittaa päästä ja edetä ajamalla taudit pois varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen”, sanoo suomalainen kansanviisaus.

Kirjoittaja: Erja Virkkunen

Lähteet: