Viikon kasvi -esittely
Tampereen puistojen 150-vuotisen taipaleen juhlinnan kunniaksi Viikon kasvi -esittely palaa Hatanpään arboretumiin kesän ajaksi. Kasvi vaihtuu aina perjantaisin 24.5. – 30.8.2024, ja viikoittain valitaan ajankohtaan sopiva kukkiva kasvi.
Parhaiten pääset tutustumaan viikon kasviin käymällä Hatanpään arboretumissa. Seuraa ison perennaryhmän pohjoispäässä olevaa nuoliopastetta, joka osoittaa viikon kasvin suuntaan. Kasvin vieressä olevasta taulusta löydät tietoa kasvin alkuperästä, ominaisuuksista ja kasvuolosuhteista sekä saat vinkkejä kasvin hoitoon. Viikon kasvi esitellään Hatanpään arboretumin verkkosivuilla, ja viikoittain vaihtuvasta kasvista kerrotaan lisäksi Tampereen Infran Instagram-tilillä.
Ensimmäinen viikon kasvi – Voikukka – Taraxacum
Voikukka on monivuotinen ruoho. Sen pääjuuri on pystysuora, yleensä erittäin vahva. Se kasvaa 10–50 cm korkeaksi. Voikukka on usein monivartinen, jonka varsi on haaraton, lehdetön, ontto, pehmeä vana. Se sisältää runsaasti maitiaisnestettä.
Voikukka on mykerökukkainen. Mykerö sijaitsee yksittäin vanan kärjessä. Se kukkii (huhti–)touko–heinäkuu. Voi kukkia vielä myöhään syksyllä. Lehdet ovat tyviruusukkeena. Hedelmä on kapean vastapuikea, nystermäinen, 3–6 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä varren päässä hapsihaivenia.
Voikukka kasvaa usein ihmistoiminnan piirissä, kuten niityillä, pientareilla ja joutomailla. Myös rannoilla ja kosteikoissa. Harva kasvi on niin tavallinen, yleisesti tunnettu ja ankarasti vihattu kuin voikukka. Meikäläiset voikukat tunnetaan kollektiivinimellä Taraxacum officinale, mutta oikeastaan voikukista tulisi puhua monikossa, sillä ne ovat valtavan monimuotoinen, Suomessa noin 500 pikkulajin muodostama ryhmä.
Etenkin nurmikkojen ja pihojen hoitajien mielestä voikukkia voisi olla huomattavasti vähemmän. Taistelu tehokkaasti sikiäviä voikukkia vastaan on usein tuomittu ihmisen tappioon. Toisaalta vallankin alkukesällä voikukat koristavat kasvupaikkaansa loistavankeltaisin kukinnoin. Myöhemmin kesällä laskuvarjomaisten pähkylöitten puhaltelu tuottaa iloa lapsille ja lapsenmielisille.
Lehdet maittavat hyvin koti- ja lemmikkieläimille, sopivat ne ihmisenkin salaattipöytään. Juurista on paahdettu kahvinkorviketta, mykeröistä saa oivaa simaa ja viiniä. Monenlaista rohdoskäyttöäkin voikukalla on. Se on mehiläiselle ja monille muille pölyttäjille tärkeä ravintokasvi. Voikukasta saatava hunaja on keltaista ja voimakasaromista.
Kirjoittaja: Erja Virkkunen
Lähteet:
rotvallin molemmin puolin.