Torjuntapartio taistelee vieraslajeja vastaan

Vieraslajien torjunta on tärkeä osa Infran viherkunnossapidon toimintaa ja LUMO-ohjelmaa. LUMO-ohjelma on kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelma vuosille 2021-2030 ja se hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa 20.6.2022.

Torjuntatyötä tekevät kaikki Infran viherpuolen työntekijät päivittäisessä työssään havaitessaan vieraslajeja toiminta-alueellaan sekä erillinen vieraslajien torjuntapartio Joonakset eli Joonas Koivisto ja Joonas Ylitolva. Torjuntapartion työnjohtaja on Satu Vartiainen.

Torjuttavia vieraslajeja ovat esimerkiksi tienvarsilla yleinen komealupiini ja kurtturuusu, jättitatar, jättipalsami, lännenpalsami, terttuselja ja ukonputkien sukuun kuuluvat jättiputket.

Vartiaisen Satu kertoo, että vieraslajeja torjutaan, koska ne mm. vievät levitessään tilaa luontaisilta lajeiltamme ja leviävät esimerkiksi luonnonsuojelualueille ja muille herkille luontoalueille.

– Varsinkin palsamien siemenet leviävät tehokkaasti ja jättiputkien lehdet voivat aiheuttaa allergiaa ja kasvineste jopa palovammoja. Kun niitä tavataan, pyydetään vieraslajitorjuja paikalle.

Juuret ulottuvat ympäri maailman

Vieraslajeja on tullut Suomeen ja Tampereellekin eri puolilta maailmaa puutarhamyymälöihin ja puutarhaharrastajien mukana koristekasveiksi. Esimerkiksi jättiputket ovat alun perin kotoisin Aasiasta, terttuselja Etelä- ja Keski-Euroopasta ja nykyään sitä tavataan myös Luoteis-Aasiassa. Lännenpalsami puolestaan on lähtöisin Pohjois-Amerikasta ja jättipalsami Himalajalta.

–  Kurtturuusua kuten lupiiniakin on Suomessa aiemmin myös istutettu ja havahduttu vasta myöhemmin niiden haitallisuuteen, muistuttaa Vartiainen.

Vieraslajeja esiintyy levinneisyyskartalla monin paikoin ympäri Tamperetta.

Joonasten mukaan vieraslajeja on runsaasti esimerkiksi Iidesrannassa ja Tahmelan lähteen ympäristössä sekä Vähäjärvellä ja Tarastenjärven lähellä. Osasta on keritty kasveja jo poistamaan, mutta osassa niitä on edelleen tuhansia. Toisellekin torjuntapartiolle töitä kyllä riittäisi.

– Lisähavaintoja vieraslajeista saadaan monin tavoin, mm. kuntalaisilta erilaisten kampanjoiden ja palautekanavien kautta ja ihan suullisesti tavattaessa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusta tulee ns. priorisointilista eli työlista.

– Haitallisia kasveja poistetaan kaivaen lapiolla, trimmerillä siimaten ja jopa oksasaksilla. Joskus konekuskitkin käyvät joillain isommilla alueilla niittämässä ja murskaamassa vieraslajeja. Luonnonsuojelualueella on toimittava käsin kitkemällä, koska sinne ei saa mennä polttomoottorivehkeillä.

– Tänä kesänä on oltu mm. Myllypurossa, Halimasjärvellä, Pispalassa ja Tahmelassa, Eteläpuistossa sekä Tarastenjärvellä. Tahmelanrannassa ja Santalahdessa näivetettiin kurtturuusuja viime kesänäkin, muistelee Koivisto.

Ylitolvan Joonas selittää, että vieraslajeja ei kompostoida tai viedä kitkentäjätteen sekaan, vaan kasvit viedään yleensä pakettiautolla sovitulle sekajätelavalle, josta ne lähtevät polttoon Tarastenjärvelle.

Vartiaisen Satu esittelee Winterin puistossa tehtyä kokeilua.

– Viime kesänä kokeiltiin peittää jättitatarta hamppukankailla, mutta se tuli läpi siitä. Nyt kokeillaan maakatekankaalla, joka on tiiviimpää ja vahvempaa.

Kysyttyjä kesätyöntekijöitä

Joonakset ovat töissä Infran torjuntapartiossa jo toista kesää.

– Joulukuussa jo soiteltiin ja kyseltiin töihin. Pakkohan se oli taas tulla, kun ei ollut muutakaan ehtinyt vielä silloin kesäksi järjestämään, nauravat Joonakset.

Torjuntapartio kertoo, että kauden aluksi katsottiin vieraslajivideo muistin virkistämiseksi. Infran vieraslajivastaava Vartiaisella tietämystä on myös viheralan töiden ja opintojen kautta ja lisää tulee käytännön töiden kautta koko ajan. Infran rakentajille on pidetty perehdytystä aiheesta, jotta vieraslajit huomioitaisiin myös esimerkiksi maansiirtotöissä.

Infra on myös osallistunut kaupunkilaisten lupiinitalkoihin viemällä kylttejä, säkkejä ja laatikoita kesäksi eri puolille kaupunkia.

– Tarvittaessa tehdään itse alueet loppuun, jos työ on jostain syystä jäänyt paikallisilta talkoolaisilta kesken. Esimerkiksi jättipalsamia ei voi mennä lähellekään, kun siemenet ovat siinä vaiheessa, että lentävät helposti ympäristöön.

– Tässä työssä pääsee näkemään uusia paikkoja, kun ei kuljeta pelkästään kävelyteitä pitkin. Työ on myös monipuolista ja tarkkaa hommaa. Kädenjäljenkin näkee, vaikka välillä tuntuu, ettei haittakasvit vähene ollenkaan, toteaa torjuntapartio.