Tampereen Keskustorin joulukuusi tuli tänä vuonna Tohlopista

”Kaunis, wärillisillä sähkölampuilla walaistu kuusi, seisoo uljaana wanhan kirkon edustalla – -”.

Näillä sanoilla Tampereen Sanomat kuvaili Keskustorin ensimmäistä kuusta jouluna 1894. Pitkän historian omaava perinne unohtui välillä toviksi, mutta -30-luvulta lähtien kuusi on torille tuotu joka ikinen joulu.

Tampereen Infran metsäasiantuntija Meri Pohjola pitää Keskustorin kuusiperinnettä tärkeänä:
– Kuusi on tärkeä ja suuresti näkyvä osa joulun perinteistä kaupungissa. Infran metsäpuoli on mielellään osana tätä prosessia rakennetun alueen puustoa hoitavien arboristien kanssa; tuomassa palasen perinnettä ja metsää keskelle kaupunkia, hän kertoo.

Kuusitarjokkaita on runsaasti – paras pääse myös kuusikisoihin

Kuusen valintaprosessi kiinnostaa ihmisiä joka vuosi. Pitkin vuotta Infralle tulee tarjouksia, kun ihmiset ehdottavat ja tarjoavat kuusia kaupungin kuuluisimmaksi joulupuuksi.
– Näistä ehdotuksista kuusta sitten katsotaan. Pitää vertailla, minkä kokoinen kuusi on, missä se sijaitsee, ja onko sen kokonaisena kaataminen ja kuljetus mahdollista torille. Omalla tavallaan logistiikka on tässä meille se eniten suunnittelua vaativa osuus, kertoo Pohjola.

Kuusen tulee olla noin 20-metrinen, mutta myös mielellään sopusuhtainen muotoinen. Ehdotuksia tulee runsain määrin. Tänä vuonna kuusi tuli yksityistontilta Tohlopista, ja se on hieman perinteisestä poikkavaa mallia.
– Tämän vuoden kuusi on douglaskuusi, missä oksat osoittavat ylöspäin! Yleisilme on tuuhea ja reipas, ja muoto oikein hyvä, eli tänä vuonna kuusi on todella yksilöllinen, hymyilee Pohjola.

Jännitystä tuo kuusi-intoilijoille paitsi se, mistä kuusi tänä vuonna torille tuodaan, myös se, kuinka se pärjää erilaisissa äänestyksissä. Moro on perinteisesti vertaillut Tampereen, Turun ja Helsingin kuuset, ja Ylen aluetoimitus laajemmin useamman kaupunkikeskuksen kuusia. Ainakin Moron äänestyksessä oman kaupunkimme kuusi on aina pärjännyt hyvin.

Koko kaupungin kuusi

Puun turvallinen kaato, kuljetus ja pystytys paikalleen on monen osaajan yhteisponnistus. Yleensä Infra tilaa nosturikaluston avuksi puun kaatoon ja kuljetukseen. Infran metsurit ovat mukana kaadossa: arboristien osaamisesta on hyötyä esimerkiksi kuuseen kiipeämisessä nosturin vaijerin kiinnittämiseksi niin kaatovaiheessa, kuin tukivaijerien kiinnittämisessä ja nosturivaijerin irrotuksessa puun pystytysvaiheessa.

Metsäasiantuntijat taas organisoivat tarvittavat resurssit ja suunnittelevat aikataulutuksen. Omat haasteensa puun siirtämisessä asettavat rakennusten ja liikenteen lisäksi sähkölinjat, muut työmaat ja uutena esimerkiksi ratikkalinjat. Hyvällä suunnittelulla ja kokemuksella päästään kuitenkin pitkälle. Kuusi kaadettiin 19.11 Tohlopissa ja tuotiin paikalleen 20.11. aamuhämärissä hyvässä järjestyksessä ja ilman sen suurempia vastoinkäymisiä. Pieni puuterilumi oli laskeutunut verhoamaan torin kiveyksiä, ja sitä leijaili kevyenä ympärillä, kun arboristit hoitivat työtään vaijeria ja liinoja kiinnittäen ja irrottaen.

Vaikkei keli ollutkaan vielä lumituiskuisen jouluinen, kuusi toi heti juhlan tuntua ja lupauksen lähestyvästä juhlakaudesta, kun se nousi vanhan kirkon tornin kanssa piirtymään sarastuvan aamun taivaalle. Kaikille tuttu joulun perinnesymboli vie heti mielen hartaisiin tunnelmiin.
– Kyllähän tämä oman tunnelmansa heti tuo. On hienoa ajatella, että tässä on yhteinen joulukuusi ihan kaikille kaupunkilaisille, maalailee Pohjola.

Kirjoittaja Hipu Sallinen