“Melkein kuin itselle tekisi” – modernia teknologiaa, ekologisuutta ja paikallisuutta Västinginmäellä.

Tampereen Infran Västinginmäen kaava-alueen rakennustyömaalla aamu alkaa valjeta sateisena. Työmaakopin lämmössä kohteen kunnallistekniikan rakentamisesta juttelemassa ovat työpäällikkö Mika Uusitalo, työmaapäällikkö Lasse Tiikkaja, sekä vastaava työnjohtaja Jukka Hepokari. Västinginmäki on ollut rakenteilla juhannuksesta 2023 asti, ja on yksi Vuoreksen alueen tuoreista laajentamistyömaista. Tampereen Infran osuus työmaasta on tarkoitus olla valmiina 2025 loppupuolella, jolloin yhdyskuntatekniikka on valmis ja alueelle voidaan alkaa rakentamaan.

– Tampere laajenee joka suuntaan, ja Vuoreksen suunta on kaupunkikehityksen puolelta ollut suosittu alue panostaa, kertoo Uusitalo.

– Meidän työ on enempi tällaista näkymättömiin jäävää: sähkö ja netti toimii, vesi ja jätevesi kulkevat niin kuin kuuluu, suurin osa kuitenkin näkymättömissä maan alla, Uusitalo jatkaa.

– Lopulta tällä paikalla on tarkoitus olla Vuoreksen kaltainen, noin kolmen tuhannen ihmisen luonnonläheinen asuinalue, jossa Vuoreksen puistokadun molemmin puolin on korkeampaa rakentamista, ja toisaalta molemmin puolin kauemmas tiestä mennessä omakotirakentamista, maalailee Tiikkaja.

Västinginmäki on hyvin omanlaisensa kohde, jonka laajuus, sijainti ja maasto on tarjonnut omanlaisensa haasteet Infralle. Toisaalta peruskallioinen, toisaalta savinen maa sekä Lahdesjärven läheisyys lisäävät omat erityispiirteensä rakentamiseen. Peruskalliota on louhittu työmaan tieltä, ja toisaalta lähempänä rantaa – vetisemmällä ja savisemmalla alueella –  on pitänyt tehdä syvätiivistystä, joka ei ole jokaisen työmaan tavanomaisimpia töitä. Kyseistä työvaihetta tarvitaankin usein rannikolla ja vesistöjen lähellä, ja Tampereella sitä onkin nähty esimerkiksi Näsisaaren rakentamisessa. Työmaa on myös laajuudessaan poikkeava. Se on pinta-alaltaan suuri, pitkäaikainen projekti, työllistää paljon ihmisiä ja on myös taloudellisesti mittava hanke. Pääasiassa työmaalla käytetään omaa työvoimaa, mutta mukana on myös luotettavia yhteistyökumppaneita ja aliurakoitsijoita. Työt on tehty läpi vuoden: hyvällä rytmityksellä ja työvaihesuunnittelulla työt eivät pysähdy kokonaan edes talveksi.

Modernia teknologiaa – mittakepeille silti vielä paikkansa

Västinginmäellä on käytössä paljon modernia teknologiaa, joka helpottaa niin työn tekemistä, sen kirjaamista ja seuraamista, kuin työn suorittajien ja valvonnan välistä yhteistyötäkin. Tietopohjaisen mallintamisen kautta kohteesta on mallit, kartat ja suunnitelmat, jotka pilvipalvelun kautta ovat nähtävillä ja käytössä niin päällystöllä kuin työkoneissakin. Sitä kautta esimerkiksi työmaapäällikkö näkee reaaliajassa, missä työkoneet kulkevat, taikka sentilleen, mihin kohdin vaikka jonkin valaisinpylvään sähkötulo on asennettu. Itse työmaalla taas nähdään GPS-paikannuksen avulla, vaikka oltaisiin vielä umpimetsässä, mihin kohtaan vaikkapa väylän tai jokin tekniikan solmukohdan on tarkoitus tulla. Malleja päivitetään jatkuvasti ja työmaata kuvataan dronella kuukausittain.

Tekniikkaa käytetään myös työkoneiden toiminnallisuuksia ohjaamassa: esimerkiksi tien pintaa tasatessa tiehöylän tasoituslanan pinta säätyy useamman elektronisen mittauspisteen avulla automaattisesti sentilleen oikeaan tasoon sekä oikeaan kulmaan. Kyse on pienistä nyansseista: – Tietä tehdessä puhutaan 3% kulmasta tien keskeltä reunoja kohden, jotta tielle ei sataessa muodostuisi lammikoita, selventää vastaava työnjohtaja Jukka Hepokari.
– Vaikka uutta teknologiaa on käytössä, kyllä perinteisille mittakepeillekin on vielä paikkansa. Toki uuden teknologian haltuunotto vaatii myös työntekijöiltä panostusta ja halua oppia, huomauttaa Uusitalo.

Yhteistyötä ja tulevaisuuteen tähyilyä

Laajuutensa vuoksi Tampereen Infra tekee yhteistyötä ja kommunikoi monen toimijan kanssa. Huomioon on otettava muun muassa lähialueen asukkaat, mökkiläiset, TKL, kalastuskunnat, Pirkanmaan jätehuolto, ympäristötoimijat, sähköverkko ja monet muut tahot. Kommunikointi ja yhteistyö ei rajoitu pelkästään työmaan käytännön asioihin, vaan siinä otetaan huomioon myös laajempi vaikutus: Tiikkaja kierrättää työmaalla mielellään esimerkiksi AMK-opiskelijoita.

– Työmme ei missään nimessä ole irrallista puurtamista, vaan tiukasti sidoksissa toimijoihin ympärillämme, hän painottaa.

Töissä pyritään ottamaan huomioon etenkin lähialueen asukkaat ja muut kulkijat, ja mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Vuoreksen puistokadun ali meneviä rakenteita tehdessä pyritään siihen, että käytössä olisi autoilijoille kaksi kaistaa, tai muutoin rakentamisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän vaivaa ja viivytyksiä kulkijoille. Kokonaiskuvan huomiointi ei rajoitu pelkästään nykyhetkeen ja ympärillä nyt oleviin toimijoihin, vaan työmaalla katsotaan myös tulevaisuuteen:

– Kun vedimme putkitusta tien alle, otimme huomioon sen mahdollisuuden, että täällä kulkee vielä joskus tulevaisuudessa ratikka. Tämän etukäteistyön myötä ei sitten myöhemmin tarvitse taas avata tietä niin paljon ja aiheuttaa haasteita tien käyttöön. Tulevaisuutta tässä rakennetaan, selventää Tiikkaja.

Ekologiset työtavat –  virkistysmäen rakentamisessa ja muutenkin

Leimallisia piirteitä Västinginmäellä on myös lokaalius ja ekologisuus. Toiminta on järjestetty siten, että haitta-aineita ei päädy maahan ja läheiseen Lahdesjärveen. Työmaalla on esimerkiksi työnaikaisessa käytössä oma hulevesiallas, joka suodattaa monessa vaiheessa työmaan hulevedet, ennen kuin ne puhdistettuna päästetään eteenpäin. Työmaa-aikaisen hulevesialtaan lisäksi lähellä rantaa on myös paikalle jäävä hulevesiallas, joka suodattaa hulevesiä myös tulevaisuudessa, kun paikalle tulee asuinalue. Altaan ympärillä ja osittain sen pinnan alla on jo nyt kookoskuitumatto, jonka kudoksissa olevat siemenet ovat jo alkaneet itää.

– Kasvillisuus on oiva eroosion estäjä, kertoo Hepokari.

Iso osa työmaan murskeesta ajetaan vajaan kilometrin päästä, kun taas alueelta poislähtevää maa-ainesta viedään kivenheiton päähän, alueelle muodostuvaan Aunankorven täyttömäkeen. Mäestä on tarkoitus tulla alueen virkistysmäki, jonne rakennetaan esimerkiksi kuntoportaat ja jossa on mahdollisuudet maasto- ja alamäkipyöräilylle. Lopulta täyttömäki saa osan päällimmäisestä maakerroksestaan aivan vieressä olevan asuinalueen pintamaista.

– Pintamaata voidaan käyttää suoraan maisemoinnissa ja näin säästetään myös kylvössä. Näin tehdään ympäristöystävällisiä ratkaisuja  tehden samalla  taloudellisia säästöjä, kun ei tarvitse kuljettaa aineksia pitkiä matkoja, luettelee Tiikkaja.

– Lisäksi tällä työmaalla on hyvin iskostunut tapa “vie mennessäsi, tuo tullessasi” – eli logistisesti tavaroiden siirtymät ja paikat suunnitellaan järkevästi, lisää Uusitalo.

Paikallista, ylpeydellä

Uusitalon, Tiikkajan ja Hepokarin puheita kuunnellessa heistä välittyy kiistaton ylpeys tehdä paikallista ja paikallisesti. Maa-ainesten paikallisen liikuttelun  lisäksi liikennemerkit tehdään Infran omalla toimistolla, betonituotteet tulevat suomesta, ja reunakivet Infran omalta tehtaalta Atalasta. Suuri ja pitkään jatkuva työmaa siis luo töitä niin itse työmaalla kuin sen ulkopuolella. Kommunikaatio Infralla toimii ja päätöksenteko on lähellä, jolloin kommunikaatio eri työntekijätasojen ja johdon välillä kulkee molempiin suuntiin, sekä keskusteluyhteys kaikkien välillä on hyvää. Työntekijöissä on niin pitkän kokemuksen omaavia konkareita kuin opintopolkunsa loppupäässä olevia nuorempia tekijöitä, joita koitetaan jo nyt totuttaa Tampereen Infran kulttuuriin ja siirtää tietoa kokeneemmilta heille.

– Meillä on myös yhteenhitsautunut ja hyvin yhteentoimiva työporukka, ja ajatuksissa samansuuntainen tekemisen kulttuuri on tärkeää, sanoo Uusitalo. Sitoutuminen alueeseen ja kohteeseen on käsin kosketeltavaa.

– Tämä on vähän kun itselle tehtäisi, hän summaa.

Kirjoittaja Helmi Sallinen