Kaupungin rotvallit ovat aitoa tamperelaistuotantoa
Maallikko ei tule usein edes ajatelleeksi, kuinka keskeisessä osassa huoliteltua kaupunkikuvaa katujen ja teiden reunakivet ovat. Tampereen Infran valmistamat rotvallit valmistuvat nimeään myöten lähituotantona omassa Rotvallitehtaassa.
Pirkanmaalla katujen reunakivet on tunnettu yleisesti rotvallina. Sanan alkuperä lienee peräisin Ranskan kielen sanasta ”trottoir” tai ruotsinkielisestä ”trottoaren”, jotka tarkoittavat kumpainenkin jalkakäytävää. ”Valli” puolestaan merkitsee pystysuoraa rakennelmaa, jolloin lienee luontevaa, että jalkakäytävän reuna on tietysti ”rotvalli”.
Yle uutisoi jokin vuosi sitten 95 prosenttia Suomalaisten katujen reunakivien tulevan Kiinasta. Tampereella puolestaan iso osa kivistä valmistetaan lähituotantona. Tampereen Infran Rotvallitehdas Atalassa valmistaa työmaille niin 30-, 20- kuin 17-senttistä suoraa reunakiveä kulkuväylille kuin kaarevia rotvalleja jyrkästi kaartuviin liikennejakajiin.
Valtaosa Rotvallitehtaan tuotannosta tehdään tilaus-toimitustyönä, suurimpana tilaajinaan Tampereen kaupunki ja Infran omat rakennuskohteet. Normaaliolosuhteissa reunakiveä tuotetaan noin 9 km luokkaa. Viime vuosina kysyntä on kuitenkin käynyt kuumana erinäisten suurten infrahankkeiden, kuten Näsisaaren, Vuoreksen ja Ratikan työmaille. Käytännössä jokainen metri, joka on tehty, on ollut jo valmiiksi myyty. Parhaimmillaan kiveä on myyty työmaille jopa 16 kilometriä.
Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen: ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Rotvallitehdas on päässyt valmistamaan kiveä varastoon, tulevia rakennushankkeita odottamaan. Tuote on siinä mielessä logistisesti kiitollinen, ettei se happane hyllyyn aivan heti – Pirkanmaan kallioperästä louhittu graniitti on peräisin proterotsooiselta aikakaudelta, eli arviolta 2000–1800 miljoonaa vuotta vanhaa. Sitä sopii vähän varastoidakin.
Kirjoittaja Mikko Bäckström
rotvallin molemmin puolin.