Ajankohtaista

Hulevesi haltuun – luonnon monimuotoisuuden mahdollistamistoimia Vuohenojalla

Työmaapäällikkö Pekka Ponsimaa ja työnjohtoharjoittelija Riikka Rouniola istuvat työmaakopissaan Varsanpuiston laidalla Takahuhdissa aurinkoisena huhtikuun aamuna. Hyvä työilmapiiri ja kommunikaation rentous välittyy, kun he kertoilevat Varsanpuistossa käynnissä olevasta hulevesiprojektista toisiaan täydentäen.

– Tarkoituksena on parantaa hulevesien hallintaa. Kyseessä on laaja valuma-alue, ja tavoitteena on parantaa olosuhteita, jotta vedet eivät tulvisi hallitsemattomasti, kertoo Ponsimaa projektin päätarkoituksesta.

Kuva Hipu Sallinen

Työmaa on pilottihanke –  tavoitteena  luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Vuohenoja on pilottihanke, osin EU:n rahoittama City Blues -projekti, jonka tavoitteena on  ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia. Tarkoitus on kehittää luontopohjaisia ratkaisuja tulvien ja sade- ja sulamisvesien eli hulevesien hallintaan. Varsanpuiston alueella rakennetaan tulvaniittyjä, joiden avulla voidaan varautua ilmastonmuutoksen myötä kasvaviin sademääriin.

– Samalla kun hallitaan itse vesiä, tässä torjutaan vieraslajeja ja lisätään luonnon monimuotoisuutta, luettelee Rouniola.
Käytännössä Vuohenojaa on ruopattu ja levennetty useilta kohdin tulvaniityiksi, jotta vesillä on enemmän tilaa nousta.  Nämä tulvaniityt viivyttävät hulevesiä, parantavat niiden laatua ja ehkäisevät tulvimista.

– Ranta-alueita muokataan, ja Kuusimäenkadun itäpuolelle ojaan rakennetaan pohjapato, joka nostaa vedet hallitummin tulvaniityille, selittää Ponsimaa, joka on ollut töissä Infralla aivan sen alkuajoista lähtien.

– Ojaan rakennetaan pyörrelampi, jonka tarkoitus on viivyttää veden virtaamaa ja kerätä hieno- ja kiintoainesta. Tämä poistaa uomasta kiintoainetta ja ravinteita, ja uusi ojauoma on katettu eroosiomatolla, jotta rakenne pysyisi kunnossa, hän jatkaa.

– Purossa liikkuu taimenta, ja tällä varmistetaan sen parempaa liikkuvuutta ja lisääntymistä. Vuohenojassa on aikaisemmin ollut myös haitallista vieraslajia, kanadanvesiruttoa, ja se on poistettu täysin ruoppauksen yhteydessä. Poisto parantaa veden virtausta, ja samalla koitetaan luoda parempaa pohjaa kotoperäisten lajien selviytymiselle. Se on ollut suuri osa ojan kunnostusta, kertoo Rouniola.

– Koko projektin tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta ja valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Olemme ihan ruohonjuuritasolla päässeet pelastamaan täällä eliöyksilöitä, kuten kuljettamaan ohipumppausten ja padotuksien seuraksena nalkkiin jääneita kaloja jatkamaan elämäänsä padotusten toisella puolella, Rouniola ja Ponsimaa hymyilevät.

Kuva Hipu Sallinen

Onnistunutta tiedotusta & viihtyisämpää kaupunkiympäristöä

Molempien mielestä työmaa on sujunut todella hyvin, vaikka kyseessä on heidän tiiminsä projekteihin verrattuna pitkä projekti.

– Työryhmä on ollut ammattitaitoista, yhteistyökumppanit luotettavia, ja olemme pysyneet toistaiseksi aikataulussa, luettelee Rouniola.

– Mielestäni olemme myös onnistuneet etukäteistiedottamisessa. Asukastilaisuus on pidetty, työmaan laidoille on laitettu selityksiä ja opasteita, ja aina olemme valmiit kertomaan, jos ohi kulkevat ihmiset ovat kyselleet projektista. Kulkuväylät alueella onkin pystytty pitämään pääasiassa esteettömänä koko projektin ajan, jatkaa Ponsimaa.

Kaikki parannustoimet eivät rajoitu pelkästään vain itse ojauomaan. Lisäksi lähialue kokee muutamia muutoksia.

– Kaivuutyöstä syntyvät maamassat hyödynnetään alueella, ja sillä tehdään maaston muotoilua. Tämä on logistisesti fiksua, ja pienentää työmaan hiilijalanjälkeä, kun niitä ei tarvitse lähteä siirtelemään maankaatopaikoille. Maata käytetään muun muassa lähellä olevan suositun pulkkamäen parantamiseen, kertoo Ponsimaa.

– Maaston muotoilulla saamme lisäksi kapseloitua ja näin torjuttua esimerkiksi lupiinia maakerrosten alle. Kanadanvesirutto käy hyvin täyttömaaksi: yllättäen haitallinen vesikasvi onkin oiva maanparannusaine, lisää Rouniola.

Tulevaisuudessa alueella tullaan tekemään yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa niittyjen kylvöä. Myös puulajikokeiluja tehdään alueella, ja puut tulevat rajaamaan ojanuoman viereistä kulkuväylää ja tarjoamaan suojaa avoimella alueella. Lisäksi lähialueen ojitusta parannetaan, muun muassa viereisen vuokraviljelypalstan alueella, jotta valumavedet saadaan tehokkaasti kulkemaan Vuohenojaan. Ojan ympärille tulee kosteikkokasveja, ja alueelle asennetaan penkkejä ja roska-astioita. Tavoitteena on, paitsi toimiva, myös esteettisesti miellyttävä alue Vuohenojan ympärillä.

– Kyse on kuitenkin virkistysalueesta, summaa Ponsimaa.
Kevään ensimmäiset sorsapariskunnat ovatkin jo löytäneet tiensä uuteen uomaan. Työmaan pitäisi valmistua toukokuun aikana maanrakennustöiden osalta, kun vieraslajitorjuntaa ja viimeistelyjä tehdään vielä kesäkuussa.

 

Kirjoittaja Hipu Sallinen

Kotikulmat kuntoon
rotvallin molemmin puolin.