Asfaltoija on aina tiellä – teitä varten

Teiden ja katujen päällystystyöt lienevät kaikille tienkäyttäjille tuttuja, mutta millainen on asfaltoijan arki? Päätimme haastatella aiheesta Infran päällystystöistä vastaavaa rakennuttajainsinööri Juha Junnoa.

Kesä yllätti autoilijan tänäkin vuonna

Kuluneena kesänä autoilijat ja muut tiellä liikkujat joutuivat hidastamaan menopelejään ympäri Tamperetta huomiokyltitettyjen työmaa-aitojen ja -kartioiden reunustamilla ajoväylillä. Kesän suurimmat päällystystyöt ajoittuivat tänä vuonna elokuun puolivälin jälkeisiin viikkoihin. Hervannan valtaväylää päällystettiin tuolloin ilta- ja yöaikaan kaikkiaan 27,000 neliömetriä.

Infran rakennuttajainsinööri Juha Junno: millaisia urakoita Tampereen Infra tekee tieverkostossamme?

– Työmme koostuvat pääsääntöisesti katujen päällysteiden rakentamis- ja kunnossapitotöistä. Teemme uutta, korjaamme vanhaa sekä paikkaamme kulunutta. Olemme myös kirjaimellisesti kierrätyshenkisiä: teemme paljon neitseellisen päällysteen lisäksi niin kutsuttua RC-massalla päällystämistä, mutta myös remixausta, jossa jyrsimme ja uudelleen käytämme noin puolet vanhasta asfaltista ja täydennämme toisen puolen uudella. Olemme siis kirjaimellisesti lähes kaikkialla – tosin vain pakkasajan ulkopuolella. Sesonkimme rajoittuu touko-marraskuun välille.

Miltä tiepäällysteiden rakentaminen näyttää lukujen valossa?

– Tampereen alueella on kaikkinensa noin 9 miljoonaa neliömetriä kunnossapidettävää asfalttipintaa. Työpäiviä meillä kertyy 120. Teemme toisin sanoen vuoden työt puolessa vuodessa. Kohteita voi olla sesongin aikana kaikkinensa kolmestasadasta neljään sataan työkohdetta, jossa teemme 10 m²  paikkaustöitä, ja trendi on se, että kohteiden määrä mahdollisesti lisääntyy.

Mistä johtuu kohteiden kasvava lukumäärä?

– Yksi vaikuttavimmista syistä on se, että korjausurakat ovat mittasuhteiltaan pienempiä, ja ylläpitävän ja ennaltaehkäisevän työn sijaan meitä kutsutaan hätiin vasta, kun se on välttämätöntä. Käytännössä niin sanottu ”tulipalojen sammuttaminen” on lisääntynyt asfaltin kohonneen hinnan ja määrärahojen niukkuuden vuoksi. Tavalliselle tienkäyttäjälle se tarkoittaa sitä, että tie- ja katutöitä on lukumääräisesti enemmän ympäri kaupunkia.

Entä kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa työhönne?

– Kyllä se vaikuttaa. Kun talvella on keskimäärin yhä useampia päiviä, jolloin mennään plussan puolella, nastarenkaat kuluttavat märkää asfalttia nelisen kertaa nopeammin kuin pakkasella. Paikoin teillä on meidän saapuessa kohteeseen jopa 25–35 mm syviä ajouria. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo niin, että aika hyvin Tampereenkin leveysasteilla voisi ajella kitkarenkailla. Se olisi paitsi hellävaraisempaa ajoradoille, mutta myös ilmanlaadulle. Nastojen teistä nostavien pölyjen takiahan menehtyy vuosittain useita ihmisiä Suomessa.

Mainitsit aiemmin, että asfaltin kohonneen hinnan. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

– Se tarkoittaa 80 prosentin hinnannousua. Sekin lienee osittain syynä siihen, että teemme yhä enemmän päällystekorjauksia, lukumääräisesti yhä useammilla työmailla. Kunnossapitopäällystämiseen käytetään tällä hetkellä noin 2,1 miljoonaa euroa.

Lukujen valossa ja auton ratinkin takaa asfalttityö näyttää varsin hikiseltä hommalta…

– Sitä se onkin. Kun työt ajoittuvat touko-marraskuun välille, töitä paiskitaan kesällä ilman pidempiä lomia. Eli asfaltoija on töissä muiden lomaillessa. Työt eivät myöskään tule tekijänsä luo, vaan töihin mennään sinne, missä niitä kulloinkin tehdään. Se tarkoittaa reissaamista, ja arkea poissa kotoa. Ja vastaavasti talvella voi sitten lomailla tai tehdä muita hommia. Työvuorot ovat pitkiä: liikkeelle lähdetään yleensä aamuseitsemältä ja päivät ovat noin kymmentuntisia.

Millainen henkilö sitten sopii asfalttityöhön?

– Moni näitä töitä tekevä ei ole vielä ehtinyt tai aikonut perustaa perhettä. Työ on fyysisesti raskasta – se rasittaa selkää ja niveliä – mutta toisaalta kohottaa myös lihaskuntoa. Varjopuolina voisi mainita työn vaarallisuuden: vaikka työmailla on voimassa alhaiset nopeusrajoitukset, monet autoilijat kaahaavat törkeästi työmaiden läpi, rajoituksista piittaamatta. Alalla tavataankin sanoa, että työtä tehdään henkensä kaupalla.

Millaiset työvoimanäkymät alalla on?

– Voisi sanoa, että asfalttialalla on pieni työvoimapula. Työ ei fyysisen kuormittavuutensa ja vaarallisuutensa vuoksi sovi kaikille, mutta hyville tyypeille löytyy aina töitä. Koska työ on sesonkiluonteista, se sopii mainiosti esimerkiksi opinnoista välivuotta viettävälle tai kesäloma-ajan työpaikkana.

Kirjoittaja Mikko Bäckström