Arborlammen ympäristö uudistui Hatanpään arboretumissa
Hatanpään arboretumin Arborlammen ympäristö koki kesällä 2026 mittavan uudistuksen. Hankkeessa yhdistettiin ST-hankkeen suunnittelu, rakentaminen ja tulevan kunnossapidon näkökulmat jo varhaisessa vaiheessa. Lopputuloksena syntyi entistä viihtyisämpi ja toimivampi kokonaisuus, johon kuuluvat kunnostettu lampiympäristö, uusi rhodopuutarha esteettömine puupolkuineen sekä luonnon monimuotoisuutta tukeva pölyttäjäpuutarha.
Vanha lampi sai uuden ilmeen
Rakentamisen näkyvin osa oli 1970-luvulla rakennetun Arborlammen ja sen lähiympäristön kunnostus. Lammesta poistettiin lietettä sekä haitallisesti levinnyttä kasvillisuutta, minkä lisäksi pohjaa ja rantoja muotoiltiin aiempaa loivemmiksi.
Samalla uusittiin patorakenne ja kivipuro. Lammen rantaan rakennettiin uusi puulaituri penkkeineen, ja lampea kiertävää käytävää levennettiin helpottamaan kunnossapitoa. Myös käytävän varrella sijainnut valaistus uusittiin.

Rhodopuutarha korvasi vanhan suoalueen
Vanhan keinotekoisen suoalueen tilalle rakennettiin kokonaan uusi rhodopuutarha, jonka halki kulkee esteetön puupolku. Alueelta poistettiin haitallinen vieraslaji isosorsimo, jonka jälkeen alueelle voitiin tuoda uusi kasvualusta rhodoille ja perennoille. Alueelle tuotiin myös kunttaa. Puutarhaan istutetut alppiruusut ja atsaleat ovat peräisin Mustilan arboretumin kasviaineistosta. Niiden rinnalle istutettiin perennoja, saniaisia sekä koepuita, kuten eri pihtalajeja ja hernesypressiä. Uudistus tuo arboretumiin uusia kasvilajeja ja tarjoaa kävijöille uudenlaisia elämyksiä ympäri kasvukauden.
Pölyttäjille oma puutarha
Rhodopuutarhan viereen perustettu pölyttäjäpuutarha on yksi hankkeen näkyvimmistä luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä. Kasvilajit valittiin tukemaan pölyttäjiä mahdollisimman pitkän ajan kasvukaudesta. Alueelle istutettiin muun muassa punahattuja, iisoppia, laventelia, ajuruohoa, laukkoja ja krookuksia.
Pölyttäjäpuutarhaan sijoitettiin myös lahopuuta sekä rakennettiin aaltoileva risuaita. Jatkossa viherkunnossapito voi hyödyntää aitaa puistossa syntyvän risu- ja oksa-aineksen käsittelyssä. Näin materiaali voidaan käyttää siellä, missä se syntyy, ja samalla vähennetään kuljetustarvetta.
Toimenpiteet tukevat Tampereen kaupungin LUMO-ohjelman tavoitteita, kuten kaupunkiluonnon monimuotoisuuden vahvistamista, pienvesien tilan parantamista ja haitallisten vieraslajien torjuntaa.

Yhteistyöllä toimivampi kokonaisuus
Arborlammen uudistus on hyvä esimerkki siitä, mitä suunnittelun, rakentamisen ja viherkunnossapidon tiivis yhteistyö voi parhaimmillaan tuottaa. Lampiympäristö on nyt aiempaa toimivampi, esteettömämpi ja helpompi ylläpitää. Rhodopuutarha rikastuttaa arboretumin kasvivalikoimaa, ja pölyttäjäpuutarha tarjoaa uuden elinympäristön hyönteisille ja muille pieneliöille.

rotvallin molemmin puolin.