Useimmiten kysytyt

Tästä löydät vastaukset meiltä useimmiten kysyttyihin kysymyksiin, jotka koskevat katujen ja kevyenliikenteen väylien talvikunnossapitoon liittyviä asioita

Koska meillä aurataan?
Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Ajoradat on jaettu liikenteellisen merkityksen perusteella kolmeen ja jalankulun ja pyöräilyn väylät kahteen kunnossapitoluokkaan.
Jos lumisade kestää pitkään, voi joskus käydä niin, että asuntokaduille päästään kunnolla vasta päiviä lumisateen loppumisen jälkeen. Koska pääkadut ja suurimmat kokoojakadut on lain mukaan pidettävä auki työmatkaliikenteen turvaamiseksi, joutuu aurauskalusto joskus palaamaan takaisin pääkaduille, vaikka kaikkia asuntokatuja ei olekaan ehditty aurata.

Kadulta auratut lumet jalkakäytävälle
Kunnossapito- ja puhtaanapitolain 4 § (15.7.2005 / 547):
” Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkaudentorjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytettyjen kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävälle. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä.

Asuntokatujen huonompi laatutaso
Kunnossapito- ja puhtaanapitolain 3 § (15.7.2005 / 547)
”Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys”
Peruslaatukriteereinä käytetään Suomen kuntaliiton julkaisua ”Alueurakointi yleinen tehtäväluettelo 2003”, jonka mukaan mm:
Asuntokaduilla (3. lk:n katu) sallitaan kuivaa irtolunta 5 cm, sohjoa 5 cm, polanteiden urasyvyys 5 cm ja työt suoritetaan, sen jälkeen kun 2. luokan väylät hoidettu. Kaupungin oma tavoite on saada työt tehtyä työvuoron aikana.

Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät aurataan?
Jalankulun ja pyöräilyn väylät aurataan kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Ajorata aurataan yleensä ensin, jotta aurauksen yhteydessä jalkakäytävälle ja pyörätielle lentänyt lumi saadaan pois. Jos jalkakäytävä aurattaisiin ensin, jouduttaisiin työ tekemään uudestaan, koska ajoradan auraus heittäisi lumen takaisin.
Pääreitit pyritään saamaan kuntoon ennen työmatkaliikennettä. Talven aikana on kuitenkin joitain sellaisia kelejä, jolloin pyöräteiden kunto ei ole hyvä.

Miksei jalankulun ja pyöräilyn väyliä hoideta harjaamalla ja suolaamalla auraamisen ja hiekoittamisen sijaan?
Syynä ovat kustannukset ja turvallisuus. Harjaamisen ja suolauksen kustannukset ovat yli kaksinkertaiset perinteiseen hoitomenetelmään verrattuna. Lisäksi liukkauden riski alueella saattaa kasvaa, sillä suolan käytön tulee olla huomattavaa liukkauden torjumiseksi. Suolan ylenmääräinen käyttö ei ole ympäristölle hyväksi. Lisäksi katualueilta kulkeutuva suola aiheuttaa ongelmia koirien tassuille ja kiinteistöille.

Miksi kaupunki auraa tonttiliittymäni umpeen?
Aurattavan lumimassan on mahduttava jonnekin. Kun tien vierellä on jo valli, lumi purkautuu tonttiliittymään. Lumi pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan pois liittymistä, mutta lunta purkautuu väistämättä avoimeen tilaan auratessa.
Tonttiliittymiä on todella paljon. Yhden aukaisu on pieni juttu, mutta jos kaupungin haluttaisiin avaavan ne kaikki, olisi kalustoa lisättävä suuresti. Talvikunnossapitoon kuluisi useita miljoonia euroja nykyistä enemmän veronmaksajien rahaa.
Tienpidossa vastuu jakautuu kiinteistöjen ja kunnan välillä. Kaupunki auraa ajoradan, tonttiliittymään muodostuneen aurausvallin poistamisesta vastaa kiinteistö. Vastuunjako on kirjattu katukunnossapitolakiin. Kunnossapito- ja puhtaanapitolain 4 § (15.7.2005 / 547): ”Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta”

Minne voin sijoittaa lumet pihaltani?
Lumelle tulee varata paikka omalta tontilta. Lunta ei saa siirtää tontin alueelta kaupungin katu- tai puistoalueille. Myös aurausvallista tuleva lumi on sijoitettava tontille. Tarvittaessa lumi on kuljetettava lumenvastaanottopaikoille. Velvollisuudet koskevat myös tontin vuokraajaa.

Miksi kaupunki auraa lumet vain meidän puolellemme katua?
Jokainen aurauskerta ei tuo yhtä paljon lunta kadun eri puolille. Tilannetta pyritään tasaamaan jokaisen kohteen mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä ei jokaisella kadulla onnistu, sillä ajoreitit on optimoitu niin, että alueen auraus sujuisi mahdollisimman nopeasti. Siksi jokin katu aurataan aina samaan suuntaan. Aurausvalli syntyy aina ajosuunnassa oikealle.

Aurausvalli on hirmuisen suuri – miksi?
Aurausvalli voi olla suuri, jos lumisade on ollut poikkeuksellisen runsasta tai lumi on tuiskunnut huomattaviksi kasoiksi kadulle.
Mikäli ajoradalle on pakkautunut lunta paannejääksi, se muodostaa sään lauhtuessa kadulle paljon sohjoa. Aurattaessa lumi sitten irtoaa pohjia myöten ja synnyttää suuria valleja.
Jos kadun varrella edellinen tonttiliittymä on tyhjennetty katualueelle, lumi siirtyy valliksi seuraavaan tonttiliittymään. Siksi tonttiliittymän lumi tulee kasata tontin alueelle.
Jos katu höylätään ”tiekarhulla”, nousee kaduilta huomattava määrä jäänomaista lunta liittymiin. Tällöin pyrimme puhdistamaan tukkeentuneet liittymät pääosin lumesta tai muulla tapaa minimoimaan syntyvät vallit. Aina karhun perään ei ole kuitenkaan laittaa peräkonetta työtilanteiden ja kaluston määrän muutoksista johtuen. Muulloin tonttiliittymän vallinpoisto kuuluu aina kiinteistölle

Lumi peittää parkkipaikat, mihin pysäköin?
Tiiviisti rakennetuilla alueilla parkkipaikat vähenevät, sillä lumi pitää saada mahtumaan jonnekin. Autoilijan tulee etsiä autolleen pysäköimiseen sallittu paikka. Vallin olemassaolo ei anna lupaa pysäköidä väärin.

Auraajat tuntuvat ajavan kovaa. Ajaako auraaja päälleni? 
Auraajat joutuvat työskentelemään jalkakäytävillä jalankulkijoiden keskellä. Jotta kadut ja jalkakäytävät saataisiin tehokkaasti ja turvallisesti puhdistettua, kaupunki toivoo jalankulkijoita siirtymään sivuun auran tullessa kohdalle. Koneet haittaavat jalankulkua, mutta kun aura on kulkenut ohi, on reitti jälleen helpompi kulkea.
Auran vauhdin on oltava riittävän suuri, jotta se saa lumimassan liikkeelle eikä jää jumiin. Auraajamme ottavat kuitenkin ympäristön huomioon töitä tehdessään niin, ettei työstä aiheudu vaaraa ja he myös noudattavat nopeusrajoituksia.
Lapsille on hyvä kertoa, että kun he näkevät auran, heidän tulisi siirtyä sivummalle. Näin koneelle jää turvallinen työtila ja lapsi voi jatkaa kulkuaan auratulla tiellä.

Auran meteli ja vilkkuvat valot häiritsevät yöllä nukkumistani. Miksi näin?
On kelejä, jolloin yötyö on ainoa mahdollisuus saada kadut kuntoon ennen työmaaliikenteen alkua. Yötyönä aurataan, hiekoitetaan ja kuormataan lunta keskeisiltä paikoilta. Yöaikaan auraaminen on myös turvallisempaa ja nopeampaa kuin päivällä. Liikennettä on vähemmän kuin päiväsaikaan ja tarvittaessa myös lumensiirrossa oleville kuorma-autoille jää työskentelytilaa.

Milloin kadut hiekoitetaan?
Liukkautta torjutaan katujen kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Joskus hiekoituksessa on viivettä rajallisen kaluston vuoksi, sillä kunnostettavia väyliä on määrällisesti paljon. Lisäviivettä tuo se, että osa hiekoituksesta hoidetaan samalla koneella kuin auraus. Näin hiekoittamaan päästään vasta aurauksen jälkeen, kun auralaite on vaihdettu hiekoituslaitteeseen.
Usein sään lauhtuessa hiekoitushiekka uppoaa jäähän. Kun sitten pinta taas yön aikana jäätyy, katu voi olla liukas. Tällöin kaupunki pyrkii joko hiekoittamaan kadun uudelleen tai karhentamaan jäätyneen pinnan, jolloin edellisenä päivänä levitetty hiekka nousee pintaan ja toimii jälleen liukkaudentorjunnassa.
Turvallista liikkumista voidaan edistää parhaiten kaupungin ja asukkaiden yhteistyöllä: kaupunki hiekoittaa väylät kohtuullisessa ajassa tarpeen tullen, ja liikkuja valitsee liukumattomat jalkineet sekä huomioi aamuisen liukkauden mahdollisuuden kelin vaihdellessa.

Pyöräteiden huono laatu
Peruslaatukriteereinä käytetään Suomen kuntaliiton julkaisua ”Alueurakointi yleinen tehtäväluettelo 2003”, jonka mukaan mm:
– Kuivaa irtolunta ja sohjoa sallitaan 3 cm (A-luokan väylät) ja 5 cm (B-lk)
– A-luokan väylät on hoidettava klo 7 ja 16 mennessä ja B sen jälkeen, kun A-luokan väylät on hoidettu. Kaupungin oma tavoite on hoitaa ne työvuoron aikana.

Pyöräteillä käytettävä sepeli
Kunnossapito- ja puhtaanapitolain mukaan kunnille kuuluu kevyen liikenteen väylien kunnossapito. Ko. laissa ei ole mainintaa, minkälaisella kiviainesmateriaalilla liukkauden torjunta on hoidettava. Laatukriteereinä käytetään Suomen kuntaliiton julkaisua ”Alueurakointi yleinen tehtäväluettelo 2003”, jonka mukaan kevyen liikenteen väylillä suositellaan käyttämään sepeliä rakeisuudeltaan 3 – 6 mm tai pestyä sepeliä 1 – 6 mm ja levitysmäärä oltava 100 – 200 g / m2. Mitään muuta vaatimusta sepelille ei anneta esim. särmikkyysvaatimuksia. Liukkaudentorjunnan kannalta sepeli on huomattavasti tehokkaampi aine kuin hiekka. Liukkaudentorjunta parhaalla mahdollisella tavalla on ykköstavoite.  Lisäksi keväistä pölyämisongelmaa lievennetään, kun käytetään sepeliä ja sisätiloihin (liikkeisiin) ei kulkeudu kenkien pohjassa niin paljon kuraa. Luonnonsora-alueita säästetään.
Kevyen liikenteen väylillä on käytetty sepeliä vuosikausia. Nyt se on noussut tämänhetkiseksi yhdeksi hittimedia-asiaksi puhkomisongelmien myötä. Ongelma lievenee merkittävästi, kun sepelit ovat jään ja lumen pinnassa. Palautetta on myös tullut, että ei mitään ongelmaa, kun on tukevat kunnon talvirenkaat. 

Miksi kaupunki käyttää liukkaudentorjunnassa terävää sepeliä?
Käytettävä hiekoitussepeli on kalliosta murskattua kiveä. Se on liukkaudentorjunnassa pyöreää hiekkaa huomattavasti tehokkaampaa terävyytensä vuoksi. Rakenteensa ansiosta se ei vieri helposti kadulta pois ja antaa hyvän pidon. Sepeli on edullisempaa kuin hiekka, eikä se aiheuta keväällä yhtä paljon katupölyä.
Harjusoran käyttö liukkaudentorjunnassa on lopetettu muun muassa ympäristönsuojelun vuoksi, koska soraharjut ovat välttämättömiä pohjavesivarantojen syntymiselle.
Pistosuojatut karkeakuvioiset polkupyörän renkaat kestävät parhaiten talviajossa. Kaupunkialueella pyöräillessä pistosuojatut renkaat ovat suositeltavat myös lasinsirujen vuoksi. Renkaiden huoltaminen ja puhdistaminen käytön jälkeen vähentää rengasrikkoja huomattavasti.

Miksi hiekkaa ei syystalvella harjata pois täysin sulaneelta kevyen liikenteen väylältä?
Vaikka lumi ja jää ovat sulaneet lämpimien päivien aikana, on yöllä usein pakkasta ja kostea asfalttipinta jäätyy liukkaaksi. Tämä on tärkein syy jättää sepeli paikoilleen. Toinen syy johtuu kustannuksista.

Miksi hiekkaa levitetään lumelle, vaikka ei ole edes aurattu?
Koska auraaminen on hidasta eikä kaikkialle ehditä yhtä aikaa, joudutaan joskus levittämään hiekkaa lumen päälle. Hiekoituksessa lumen rakenne muuttuu ja se saadaan irrotettua auralla, vaikka reitillä olisi ehditty autoilla tai kävellä. Pyrkimyksenä on kuitenkin aina hiekoittaa aurattuja pintoja.

Voisiko kadulle jättää hiekoittamattoman kaistan pulkkailijoita ja kelkkailijoita varten?
Koska kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus aurata ja torjua liukkautta, emme voi jättää aurattavasta väylästä osaa auraamatta tai hiekoittamatta. Jalankulun ja pyöräilyn väylillä kulkee myös näkövammaisia, ja he eivät huomaisi hiekoittamatonta aluetta. Hiekoittamaton reuna voisi aiheuttaa liukastumisia, eikä juuri sataneen lumen alta huomaisi, onko väylä hiekoitettu kokonaan vai osittain. Parempi hiekka pulkan pohjassa kuin murtunut nilkka.

Miksi kaduilla on niin paljon loskaa? Autot jäävät siihen kiinni.
Lumisen kauden jälkeen sään lauhtuminen aiheuttaa talven haastavimmat hetket. Vaikka auraus olisi sujunut hyvin, tien pintaan pakkautuu lunta paannejääksi. Kun sää sitten lauhtuu, pakkautunut lumi ja paannejää pettävät ja muuttuvat sohjoksi. Sohjoa voi olla helposti 20 senttimetrin kerros tai enemmän. Sohjon poisto on hidasta. Sohjoa on kuitenkin valitettavasti kaikkialla kaduilla keväisin ja lauhaan aikaan.

Milloin hiekoitushiekat lakaistaan pois keväällä?
Katujen kevätsiivous on tasapainoilua katupölyn torjunnan ja yöpakkasten tuoman liukkauden välillä. Pahimmillaan katupölykausi on yleensä maalis- ja huhtikuussa. Hiekoitushiekkojen poistaminen aloitetaan heti kun se on mahdollista vaarantamatta jalankulkijoiden turvallisuutta. Sään sallimissa rajoissa kaupunki pesee ja harjaa katuja imulakaisu- ja harjakoneilla. Käytössä on aina kaikki kalusto ja henkilöstö, sillä tavoitteena on saada hiekka pois mahdollisimman nopeasti.
Ensin hiekasta puhdistetaan bussireitit ja suuret valtaväylät, jotka pölyävät eniten ja aiheuttavat suurimmat haitat. Pölyä on paljon myös vilkasliikenteisissä kaupunkikeskuksissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä ja liikennettä on enemmän. Puhdistustoimet keskitetään aluksi ensisijaisesti näille alueille, mutta kaupunki siivoaa kaikki kadut. Kokonaisuudessaan siivousurakka kestää arviolta noin kuusi viikkoa.

Katupölyn määrää yritetään minimoida
Katupölykausi alkaa yleensä jo maaliskuussa, mutta pahin aika on edessä huhtikuussa. Hiekkaa ei voida nostaa kuivana, eikä hiekannostossa ole mahdollista käyttää vettä yöpakkasten aikaan. Sään sallimissa rajoissa katuja pestään ja harjataan imulakaisu- ja harjakoneiden avulla. Käytössä on aina kaikki kalusto ja henkilöstö. Katujen kevätsiivous on tasapainoilua katupölyn torjunnan ja yöpakkasten tuoman liukkauden välillä.

Minne voin antaa palautetta talvikunnossapidosta?
Ilmoita ongelmista, jos niitä esiintyy pitkään lumisadejakson päätyttyä. Mikäli oma kotikatusi on lumisateen jälkeen aamulla auraamatta, sinne ei vain vielä ole ehditty. Se aurataan kyllä, eikä ilmoittaminen nopeuta työtä. Kadut aurataan katu kerrallaan. Jos ongelmia on edelleen usean päivän jälkeen, ilmoita tilanteesta. 

KATSO MISSÄ AURAT LIIKKUVAT

TALVIKUNNOSSAPITOA KOSKEVAT KYSELYT JA PALAUTTEET
Palvelupiste Frenckell
sähköposti: palvelupiste.frenckell@tampere.fi
puhelin 03 5656 4400
Frenckellinaukio 2 B
avoinna ma–pe klo 9–16

MUUT PALAUTE- JA TIETOKANAVAT

Vastuunjakotaulukko kunnossa- ja puhtaanapitotöissä